Tiedän. Tiedän. Tiedän. Ei pitäisi mennä väsyneenä elokuviin. Ainakaan niin väsähtäneenä. Itkuksihan se meni. Sellaisissakin kohdissa, joissa olisi kai pitänyt naurahtaa. Pidättelin itkua elokuvan alusta loppuun saakka. Koska säälitti niin hirveästi. Ja siitäkin huolimatta, että leffan loputtua se sai tylyn tuomion seuralaisiltani. Olin hivenen yllättynyt. Koska mielestäni se oli, niin noh, koskettava.
Sama se, kuinka monta tähteä elokuva saisi, päähäni jäi kuitenkin pyörimään lausahdus. Quote, josta oikeasti pidän hirvittävästi. Muistattehan intohimoni. Sitä voi tutkailla monesta eri kulmasta, siten se sisältää mielestäni hirmuisen paljon kaikkea.
Beautiful things don’t ask for attention.
Ensinnäkin, se tarkoittaa ihan sitä, mitä siinä lukee. Oikeasti kauniilla asialla ei ole tarvetta kerjätä huomiota. Se voi tosiaan johtua siitä, että esimerkiksi kaunis ihminen tietää itse olevansa kaunis, hyvännäköinen ulkoisesti. Tiedätkös, ei ole tarvetta. Mutta myös siitä, että täydellisen kauniiseen ihmiseen – kattaen myös hänen sisimpänsä – ei koskaan sisälly huomionhakuisuus, teeskentely ja esittäminen. Kauneus on mielestäni aina myös tietynlaista puhtoisuutta.
Ei välttämättä aina, mutta kaunis ihminen voi tuntea hyvin oman arvonsa. Hän voi olla terveen itsevarma. Mielestäni sellainen on kaunista. Kaunis ihminen ei kuitenkaan koskaan, koskaan ylitä sitä häilyväistä rajaa, joka tekee hänestä edes hivenen nokkavan ja ajatuksissaan muita paremman. Katsokaa nyt, jokainen, olen upea. Sillä silloin sisäistä kauneutta ei ole – huomiota sen sijaan voi kyllä silti hakea.
Kauneus ei ole kauniille minkäänmoinen mittari. Nimenomaan ulkoisesta kauneudesta puhuttaessa.
Beautiful things. Ihmiset, mutta myös ympärillämme ihan kaikki, eloton ja elollinen. Kauniit asiat eivät hakeudu luoksesi, todellakaan tyrkytä itseään kaikille. Ne on sen sijaan itse löydettävä – omasta elämästä. Siinä koko juju ehkä onkin. Herkkyys ympäröivää kohtaan, se auttaa kauniin ja usein kovin pienen huomaamisessa.
Mikä tekee jostakin kauniin asian? Osin ainakin henkilökohtaisuus. Löytämäsi kaunis asia ei välttämättä näyttäydy toisille silmäpareille yhtä täydellisenä. Usein kaunis asia nivoutuu yhteen kokemasi, muistojesi sekä tunnemaailmasi kanssa. Luulen ainakin niin. Kauniin jostakin tekee myös se, ettei se jokin ole koko ajan esillä – edes sinulle. Muutenhan siihen turtuisi. Mutta myös sen vuoksi, että kauneus on lähtöisin mielestäsi. Sen takia se on lisäksi häilyväistä.
Oikeastaan, onko kauneus edes asian (pysyvä) ominaisuus? Vai pikemminkin mielen tuote? Kauneus on katsojan silmissä. Totta tosiaan. Ei kenestäkään ole määrittelemään, mikä on kaunista. Tai on, jos puhuu ainoastaan omasta puolestaan.
Beautiful things don’t ask for attention. Mielestäni lausahduksessa on jotain hirveän kaunista ja kiehtovaa. Näettekö te sen?
Elina Heidi Rinkeli 
Minä näen. Ja näettyäni tajusin jotain. Elina, sinä todella olet kaunis. Oikein sädehtivän kaunis, kauneutesi kumpuaa teksteistäsi. Kiitos<3
~Noora
TykkääTykkää
Sun tekstit on aina niin kauniita ❤ Mä jäin tänne pohdiskelemaan ihmeissäni tota lausetta, joka todellakin on jollain tapaa todella kaunis ja niin totta....!
TykkääTykkää
En kestä. Ihanasti sanottu. Kiitos itsellesi!<3 Siellä ruudun toisella puolella istuu ihan hirveän kaunis ihminen, pystyn näkemään sen tästä yhdestä ainoasta kommentista. 🙂
TykkääTykkää
Voi kiitos. <3 Niin on, tuo lause on hirveän kiehtova ja kaunis.
Ps. Hei, olisi taas kiva nähdä ja tehdä jotakin. 🙂
TykkääTykkää