Eilen. Havahduin aamuyöllä. Ihan yhtäkkiä. Ensimmäinen päivä joulukuuta. Tajuntaani iskeytyi. Jahas. Kuukauden vaihde siinä missä muutkin. Jatkoin uniani. Kunnes havahduin uudemman kerran. Suklaata aamulla! Joulukalenteri. Uinahdin jälleen. Tosin en niin sikeästi. Odotin nimittäin jo aamua. Suklaineen.

On kiva, kun on jotain erikoisen mukavaa odottamassa aamulla.Sellaista tavallisen mukavaa minulle on aamupala. Odotan sitä joka ilta, kun käyn nukkumaan. Koska aamupala nyt maistuu vain niin hyvältä yöunien jälkeen. Erikoisen kivaksi aamun tekee näin joulukuussa suklaakalenterin suklaa. Etenkin piparikahvin kanssa nauttittuna. Nam.

Olen pienestä asti pitänyt ihan hirmuisesti joulukalentereista. Kaikenlaisista. Telkkarin Toljanterista, omasta suklaisesta, vanhanajan kuvallisesta. Eräs vuosi minulla oli prinsessakalenterikin, josta joka aamu sain hiuspompulan, käsikorun tai muun somistuksen. Itse asiassa ala-asteeltakin parhaimmat muistot liittyvät joulunalusaikaan. Muistan aina, miltä tuntui saada arvonnassa 1.12 ensimmäisenä luokasta joulukalenterin yllätyspussukka. Oli muuten aika siistiä.

Vaikka meidän seinällä roikkuu tälläkin hetkellä kolme kalenteria, haluaisin silti kovin värkätä tänne blogiinkin jonkin kalenterintapaisen. Itseni ja muiden iloksi:-) Voitte arvata, että ideoita pulpahteli päähäni paljon. Ihan toteuttamiskelpoisiakin – jos olisi aikaa istua ylimääräisiä tunteja koneen ääressä jokainen päivä. 

Jouluaattona ihan jokaisen kuuluu olla onnellinen. Mielestäni. Vietti joulua tai ei, piti juhlasta tai ei. Jotenkin sitä toivoo, että jokainen jouluaattona tuntisi itsensä onnelliseksi ihmiseksi ja rauhan lepäämässä olkapäillään. Huolimatta siitä, että toisille päivä on vain muiden joukossa, toiset viettävät sen töissä tai poissa kotoa. Kuitenkin, miksei käyttäisi jouluaattoa ihanana (teko)syynä (joita ihmiset tuntuvat tänäpäivänä tarvitsevan rauhoittuakseen) hemmotella itseä ja lähimmäisiä, tehdä oma olo oikein mukavaksi, kun meillä kerta tällainen juhlapäivä on olemassa?

Ajattelinkin, että Rinkelin joulukalenteri voisi liittyä onnellisuuteen. Hyvään oloon. Kaksikymmentäneljä askelta. Jokaisella pikkuisen onnellisemmaksi. Edes hiukan hymyilevämmäksi. Jouluaattona on takuulla mieli kaksikymmentäneljä kertaa valoisampi kuin kuun alussa. Ainakin, kun ajattelet, mitä kaikkea olet tehnyt joulukuun aikana. Jotain piristystä tarvitaan, vaikka lunta pyryttääkin tälläkin hetkellä kiitettävästi. 

Okei, huijasin. Kaksikymmentäkolme askelta. Koska aloitamme luukusta kaksi:

Itse annoin mennä jo. Joulukuun toisen päivän ensimmäisillä tunneilla. Siis kerrankin annoin todella vain mennä. Paljettihameessa. Suklaata ja kakkua masussa. Lempparidrinkin maku suussa. Rakkaimmat ystävät ympärillä.

Ps. Rinkelin kalenteri on ennen kaikkea teille. Kerro kommenttiboksiin, kuinka sinä toteutit luukun tehtävän:-)