Uncategorized

I just want to enjoy.

Kahleissa. Yhä edelleen olen kahlinnut elämää. Tajusin muutama päivä takaperin.
 
Vaikka moni asia alkaa olemaan takanapäin ja osaan olla jo onnellinen, iloita asioista ja elää välistä kuin vanha Elina, osa minusta vieläkin jarruttelee. Vaikka nykyisin naurankin aidosti, niin kovin harvassa ovat kuitenkin lähes tikahtumispisteeseen etenevät, täysin spontaanit kikatuskohtaukset. Vaikka olenkin innoissani lähdössä elokuvateatteriin, joku silti sisälläni nykii hihastani jäämään kotiin sohvannurkkaan. Vaikka kirjojen lukeminen tuntuu jälleen mielekkäältä puuhalta, huomaan toisinaan edelleen pohtivani vahingossa, mitä järkeä loppujen lopuksi peräkkäin aseteltujen sanojen tavaamisessa on. Voisin käyttää senkin ajan moninkerroin tehokkaammin, merkityksellisemmin, hyödyllisemmin ja järkevämmin. Samaa ajatusmallia käyttäen ajaudun miettimään, mitä järkeä oikeasti on sitten kynsien värjäämisessä jollakin maalilla, eri vaatekappaleiden yhdistelyssä ja asukokonaisuuden luomisessa, huonon vitsin kertomisessa, shoppailussa, paperille tyhmien otusten raapustelussa tai ylipäätään koko elämässä. Miksi nauran hauskalle jutulle ääneen, kun voin yhtä hyvin ja pienemmällä vaivalla myhäillä ja tuhahdella vain mielessäni?
 
Nimenomaan, mitä järkeä? Ei se kaupoilla päättömästi juoksentelu ole aina pitkällä juoksulla järkevin valinta kuluttaa aikaa. Mutta se voi olla juuri sillä hetkellä kaikkein nautinnollisin tapa toteuttaa elämää. Sen sijaan että sovittelisin pukukopissa uutta hellemekkoa, voisin käyttää ajan pysyvän maailmanrauhan keksimiseen tai vaihtoehtoisesti ihan vain omien ongelmien setvimiseen. Voisin toki olla myös jynssäämässä keittiön lattiaa mehukeittotahrasta ja järkevästi välttyä siten katseilta äidin seuraavalla vierailulla. Miksi lähtisin lompsimaan aurinkoon vailla päämäärää ja vain omaksi huvikseni, jos voisin käyttää tuonkin tunnin tehokkaasti tiskivuoren raivaamiseen?
 
 
Se, mitä en ole (vielä) kyennyt palauttamaan elämääni on puhdas ja pelkkä nautinto. Ilman taka-ajatuksia tai muuta hyödyntavoittelua kuin itse mielihyvä. Olen oppinut olemaan sallivampi itseäni kohtaan, mutta olen tiedostamattani perustellut itselleni nuo nautinnot aina jollakin järkisyyllä. Auringossa lompsimisesta tekee järkevää itse liikunnan hyödyt, mutta entä jos päivän urheilut ovat jo pulkassa? Voiko hyötyä hakea sitten ruskettumisesta, pisamamäärän kasvattamisesta tai uusien kenkien sisäänajosta? En ole tullut ajatelleeksi, ettei aina tarvitse millään tavoin erikoisesti hyötyä asioista. Juttuja voi vain tehdä. Hetken mielijohteesta tai silkasta nautinnosta. Tai ainoastaan jalkojen johdattelemana ilman ajatuksen ajatustakaan.
 
Tajusin, että sisälläni on yhä asunut puolittain kyyninen paska. Se jokin hyvin välinpitämätön, joka juurtui ajatuksiini sairasvuosina, mutta joka ei oikeasti sinne kuulu, eikä ennen koko myllerrystä kuulunutkaan. Se, joka ei yksinkertaisesti jaksa välittää, ymmärtää, edes paljonkaan ajatella. Tosin ei välttämättä puhdasta pahuuttaan. Se, joka esittää jatkuvasti kysymyksen mitä järkeä? Kyseenalaistaa, lyttää ja arvostelee. Nimenomaan minua itseäni ja tekemisiäni. Se on pitänyt yhä peukalostani tiukasti kiinni ja kieltäytynyt avaamasta pikkuvarpaideni kahleita. Roikkunut sinnikkäästi mukana ja estänyt remahtamasta nauruun kesken kaiken. Estänyt heittäytymästä elämään aivan täysillä.
 
Sain Santulta lahjan.
Tuntuu kuin niin moni ovi olisi edessäni avautunut ymmärrettyäni edeltävän. Mikään, ihan oikeasti mikään, ei rajoita minua tässä elämässä sitten, kun en kuule enää kahleiden kolinaa jaloissani.
 
Ei edes se järki. 😀
 
Tosiasiahan se on, ettei kaikki elämässä voi olla aina ja koko ajan nautintoa. Mutta kyllä tylsien velvollisuuksienkin täyttäminen voi olla intohimoista elämää, aikalailla itsestä kiinni. Tosin satavarmasti tyytyväisenä puoli kuudelta töihin herääminen ei onnistu, jos se sisäinen, pieni kynis roikkuu mukana.
 
Tällä hetkellä haluaisin nauttia pannukakusta, paahtavasta lämmöstä iholla, märistä nuolaisuista poskilla, tunteesta, kun pitkän päivän jälkeen rojahtaa sängylle tai vaihtoehtoisesti hikilenkin jälkeen säkkäriin limpparilasi kädessä, varhaiskaalista ja Skyr uuniomenasta, paijauksesta, uusista pisamista, kommenttiboksin täyttymisestä, yhteenkuuluvuudentunteesta työkavereiden kanssa, uuden kirjan tuoksusta, liian villistä hauvasta, laineiden kohinasta niiden iskeytyessä rantaan, takapihan oravien hippaleikeistä ja järkyttävistä lihaskivusta (heh).
 
Voisin aloittaa vaikka kaalista. 😀
 
 

14 vastausta artikkeliin “I just want to enjoy.

  1. Aamen.

    Niin hieno teksti että ihan hävettää kysyä mutta mikä on skyr uuniomena?:-D onko meijä suosikista tullut muitakin uutuuksia kuin kuningatar, jonka eilen bongasin siwasta ja joka oottaa maistajaansa jääkaapissa!

    Tykkää

  2. Oi kyllä!! Uuniomena (aivan taivaallista niin kuin kuningatarkin) sekä olin näkevinäni myös banaanin kassalla piippaillessani. Nyt toivonkin, ettei se ollut unta! Uuniomena ainakin on täyttä totta. 😀 Aamen. Hehe.

    Tykkää

  3. Faktahan on, kuten sanoit, että elämän kaikki asiat eivät voi aina olla nautinnollisia, olisihan se aika tylsääkin, jos ei ikinä saisi kehittää itseään mukavuusalueelta poistumisen myötä. 🙂 Kuitenkin olen itse nyt viimepäivinä ymmärtänyt antaa itselleni luvan tuntea myös nautintoa ja onnellisuutta, on ihanaa nauttia elämän pienistä asioista ja tehdä asioita vain hetken mielijohteesta (vaikka jokin pieni ääni nykisikin välillä olla sitä tekemättä). Ihania, ja ennenkaikkea nautinnollisia kesäpäiviä sinulle Elina! 🙂

    ps, uuniomena skyr = täyttä rakkautta! Ja ei, et ole nähnyt unta, banaaniskyrit ovat myös täyttäneet kaupan hyllyt – nam!

    Tykkää

  4. Voi Elina! Jään aina, ihan joka kerta, lukemaan sun tekstiä tosi intensiivisesti ja mun silmät oikein syö sitä. Niin kiinnostavasti ja hienosti kirjoitat. Yllätät joka kerta. Ihanaa et löysit sun kyynisen paskan, sitten siitä voi päästä eroonkin:) Päätin antaa sulle yhden syyn nauttia vielä vähän täydemmästä kommenttiboksista<3

    Tykkää

  5. mä ostin tänään banaanin 😀 nyt on kaksi herkkua odottamassa 😀 en tosin vielä taida syyä kun pakastimessa oottaa benjerry karamelsutra ja sekin on ollut listalla pitkään ja menee kyllä rahkan edelle hehe;D

    Tykkää

  6. :p Slurps. Kuolaan aina, kun pakkailen asiakkaiden benkkuja ja toi karamelsutra kuulostaa varsinkin niiiiin herkulta. Voisi ostaa pakastimeen sitten, kun sinne saadaan tilaa, eli kun saadaan syötyä pakastekakku ja mustikkapiirakkajätskipaketti. 😀

    Tykkää

  7. Ihan totta, silloin elämä olisi aika tylsää. Ja kiitos, sitä samaa sinne sinulle! Toivotaan, että aurinko paistaa oikein kirkkaasti ja paljon. 🙂

    Ps. :p Ah. Pakko lähteä metsästämään!

    Tykkää

  8. Voi VILKKU, kiitos!<3 Vasta tajusin, että on ollut ihan ikävä sua, kun en ole ehtinyt tarpeeksi usein lueskelemaan juttujasi.

    Alkoi naurattamaan. Ihanaa tosiaan, että tiedostan nyt sen pienen kyynisen kasan sisälläni, huomattavasti helpompi päästä eroon siitä. 😀 Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi löytää se pieni läjä sisältään, haha!

    Tykkää

  9. Kiitos!:) Ja tosi kiva kuulla, että tällaiset asiat mietityttävät toisiakin. Ajatustenvaihto kannattaa, sillä silloin voi nähdä asioita taas vähän eri valossa. Ihanaa viikonloppua!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s