Käsittämätöntä, että yhä aurinko kulkee kaduilla ja ihmiset säteilevät kilpaa sinisen taivaan alla.

Minä olen tässä hetkessä. Moni muu edelleen omassaan. Tarkoittamatta kaikkia.

Työnteko jatkuu. Arki on edelleen arkea. Juna saapuu asemalle.

Käsittämätöntä, että tässä rutinoituneessa ja eteenpäin kulkevassa maailmassa, voi tapahtua lopullista.

Sellaista, ettei maanantailla ole enää merkitystä tai ajalla käsitettä.

Toisille on jäljellä yksi hetki, josta siitäkin haluaisi vain ottaa hetken taukoa.

Elää ei voi luottamatta, vaikka menetys on väistämätöntä.

Enemmän kuin pennin olisimme ajatuksistasi.