Ensiksikin, olen selvinnyt Brysselistä ehjin nahoin kotiin, vaikka takaisintulomatkalla itku kurkussa rukoilinkin, ettei kone tippuisi (no eihän siinä oikeasti sellaista vaaraa ollut, mutta tiedättehän lentopelkoni…). Kotona ne vastoinkäymiset sitten vasta alkoivat. Lauantaina aamuyöllä heräsin järjettömään vatsakipuun ja oksentamiseksihan se sitten meni. Kuumekin nousi lähemmäs 39 astetta. Olo oli niin hirveä, että pyysin äitiä kuskaamaan minut terveyskeskukseen. Minut laitettiin nesteytykseen ja sain suonensisäisesti kipulääkettä. Matka jatkui parin tunnin päästä ambulanssilla Hyvinkään sairaalaan. En ikinä ole ollut niin huonossa ja heikossa kunnossa kuin eilen – pelästyin itsekin todella! Neste eikä sen enempää ruokakaan pysynyt sisällä kokonaiseen vuorokauteen. Vasta juuri äsken maistelin jäätelöä ja olo tuntuu olevan kohenemaan päin (se on se jätski ;).