Noin, tämä kouluvuosi paketissa – ainakin melkein. Seuraavan kerran ajattelin kirjat avata vasta jouluaaton jälkeen. Opettajien mukaanhan”joululoma merkitsee abeille vain ylimääräistä aikaa lukea kirjoituksiin. ” Itse olen sitä mieltä (tai ainakin yritän olla), että pakkohan jossain välissä on levähtääkin ja ladata akkuja. Livistin tänään kahdelta viimeiseltä tunnilta, sillä en vain kyennyt enää istumaan hiljaa paikoillani tunneilla + pelkäsin nyrjäyttäväni taas sormeni koripallossa, mikä ei tietenkään olisi mukavaa näin ”aatonaatonaattona” 😀

Koirienhoitoviikko alkaa olemaan lopuillaan. Vielä yksi yö ja that’s it! Viikko Loutissa on sujunut mukavasti, ei onneksi ole tapahtunut mitään katastrofaalista. Mitä nyt kerran Helka pääsi hihnasta irti ja toisella kertaa Pate veti minut kumoon juostessaan toisen koiran luokse, mutta ei sen vakavampaa, heh. Mitä tästä viikosta on jäänyt käteen? Ainakin suurentunut haba (kiitos senkin kiskurihauvat), riippuvuus Angry Birdsiin (kiitos Ässän) ja hiukan paksumpi lompakko, joka tosin laihtui yhtä nopeasti (kiitos Joulun) 🙂

Aamukuudelta ylös, ulos ja lenkille koirien kanssa. Viikon alussa teki hiukan tiukkaa jopa minunkaltaiselleni aamuvirkulle, mutta nyt rytmiin alkaa olla jo tottunut. No nyt tietysti äitini eksyy tänne lukemaan edellisen lauseen ja saan alkaa käyttää meidän omaa karvakasaakin lenkillä aamuisin…

Tänään pitää käydä vielä tekemässä viimeiset joululahjahankinnat ja tietysti pitää paketointitalkoot. Jaksan vielä elää toivossa, että saataisiin valkea joulu. Onneksi on olemassa näitä pukin apureita, jotta ei tule lumettoman joulun lisäksi aivan lahjatontakin joulua 😉