Oivoi. En muista, koska olisin nauranut niin paljon kuin eilen (ja toissapäivänä)! Oli aivan ihanat Uuden vuoden juhlat rakkaimpien ystävieni kanssa. Alkuilta vietettiin pienemmällä porukalla, mikä oli mukavaa, sillä pystyi jutskailemaan ihan kunnolla. Kellon lähestyessä kahtatoista paikalle saapui lisää porukkaa – kahdeksanpäinen mieslauma, joihin me tytöt ollaan tutustuttu Ässän kautta :-D. Oikeastaan ollaan tietämättämme luotu tällainen traditio Uuden vuoden juhlista, sillä viime vuonna asiat sujuivat lähes samalla kaavalla, mukaan lukien myös se mieslauma ;-D

 Ilta kului suurilta osin juomien ääressä – kaikkien muiden osalta paitsi minun. Oli minun vuoroni olla kuski. Yöllä pakkasessa ei olisi nimittäin huvittanut raahautua kotiin jalkaisin, eikä taksin tilaaminen sopinut oikein lompakolle. Onneksi olin varannut itselleni Pepsi Maxia (<3), jonka kanssa minulla on tosin on on-off-suhde. Tuo jumalten juoma kun tuppaa aiheuttamaan vatsakipuja ja unettomuutta (jälkimmäinen tietysti Uutena vuotena on vain hyväksi tällaiselle illantorkulle).  Hiukan se autoilu kuitenkin harmitti, mutta ensi vuonna sitten jonkun muun vuoro. Vaikka kyllä minulla silti hauskaa oli (todella, maha on vieläkin kipeä nauramisesta :-D), kun seurasin Afrikan Känniä ja höpöttelin höpsöjen kanssa – ja olihan pöytä tietty täynnä herkkuja 😉

 ”Skool Uudelle vuodelle, skool meille, skool k-popille (mitäh??), skool Afrikan Kännille…!”  Juomia tuli nosteltua vähän sille sun tälle 😀

Kaulassani roikkui isin joululahjaksi antama kultainen koru, jossa on viininpunainen Lapin kivi, granaatti ja E-kirjain ❤

 Ei oltu ostettu raketteja, vaan tyydyttiin ihalemaan muiden raketteja – ja niitähän riitti! Varsinkin puolen yön aikoihin pauke ja valoshow olivat uskomattomia! Oli ihana, sellainen huoleton ja rento fiilis, kun toivoteltiin hyvää uutta vuotta toisillemme ja halailtiin. Samalla oli ehkä myös hiukan haikea olo, sillä vuoden päästä ei taas tiedä, missä päin kukin opiskelee ja asuu… Toivon todella, että pidetään silti yhtä, eikä välimatkoista huolimatta ystävyys häviä ❤

Toin mukanani muutamia tähtisädetikkuja, jotka riittivät hyvin korvaamaan raketit. Meidän piti valaa tinaa, mutta ei kukaan sitten lopulta jaksanut alkaa värkkäilemään niitä 😀 Pikkutyttönä tinan valanta oli olennainen osa meidän perheen Uutta vuotta.

Hiukset hyvin, kaikki hyvin! Juhlan tuiskeessa piti välillä pitää ehostautumistaukoja 😀

Toivottavasti kaikki ovat selvinneet kunnialla uuden vuoden juhlinnasta (jos siitä nyt kunnialla voi edes selvitä…),  myös niistä jälkimainingeista, heh. Itselläni jatkuu onneksi loma vielä viikon, toiset asettavat peränsä kuitenkin jo tänään koulun koville penkeille.  Mitenkäs teillä, vieläkö jatkatte lomaa (ja juhlintaa :-D) vai kutsuuko arki jo?