Uncategorized

Kurkkupastillien armoilla – taas

Voi pojat, tästäkö se taas alkaa? Nimittäin flunssa. Täällä olen kököttänyt neljän seinän sisällä koko päivän (lukuun ottamatta sitä lääkärikäyntiä) kaulaliinaan kääriytyneenä ja kurkkupastillit kourassa. Ja peukut pystyssä. Huominen penkkaripäivä menee niin totaalisesti pieleen, jos joudun kuumetokkuraisena ja nenä vuotaen lähtemään juhlimaan (eihän ne viiksetkään pysy paikoilla) 😦 Tosin taisin mennä lupaamaan, että ilmestyn aamulla Rosan kotiovelle klo 6.30 vaikka pää kainalossa…hups.

Arvatenkin olen jo kuolemassa tylsyyteen. Siispä ajattelin keksiä jotakin järkevää tekemistä ja tässäpä nyt tulisi näitä viime viikkojen hankintoja.

Ihan näin ohimennen mainitakseni: kuvat eivät todellakaan tee oikeutta vaatteille. Päällä ne ovat kerrassaan ihania, kuvissa ne näyttävät lähinnä tylsiltä räteiltä:D

 Äiti oli ostanut tämän Henkasta ja Maukasta minulle yksi aurinkoinen päivä vähän kuin ”koulunloppumislahjaksi” tai oikeammin ”pakolliset kurssit suoritettu -lahjaksi” heh. Arvatkaa vaan iskikö kamala kevätfiilistely tuon mekon myötä?:) Liekö äidilläkin kevättä rinnassa, kun innostui shoppailemaan. Yllättävän hyvälaatuisen tuntuinen. Yleensä kun tuppaan suhtautumaan H&M:n vaatteisiin hiukan kriittisesti.

Ihastuin tähän mekkoon farkkuostoksilla ja sovituksen jälkeen en vain voinut jättää sitä kauppaan:) Just eikä melkein sopivan pituinen ja istui ylhäältä täydellisesti: ihan minun tyyliseni. Ei kai ostopäätöstä tarvitse enempää perustella?:D

Ajattelin, että tämä söpö puuvillaneule on juuri passeli keväällä. Kultanapit<3

Eilen illalla, kun vihdoin kerkesin näkemään Ässää, sain kimpun vaaleanpunaisia kukkia ja kortin. Oltiin kyllä sovittu, ettei hankita ystävänpäivänä mitään lahjoja. No joo, ostin minäkin sellaisen ihan pienen…

Aika osuvan kynsilakan Marma oli valinnut minulle lahjaksi: Stockholm. Toivon mukaan sen siivittämänä ruotsin kirjallinen koe menee paremmin kuin kuuntelu.

Loppuun vielä kuva meidän komeasta hauvasta, joka vietti tänään parturissa pari tuntia (kyllä itsellekin kelpaisi). Tulos on varsin onnistunut sanoisinko: Vilin melkein tunnistaa jo villakoiraksi;D
Koko loppuilta menee ajellessa autolla pitkin pimeitä Sipoon teitä, sounds good… Joskushan se pimeän ajo on suoritettava, vaikka koko homma ottaakin päähän ja pahasti. Pelkkää rahastusta sanon minä! Pyhpah. Säälin jo etukäteen heitä, jotka joutuvat illaksi samaan kopperoon kanssani. Eikä tämä kurkkukipu ainakaan auta asiaa yhtään.
Toivossa on hyvä elää. Huomenna varmasti elämä näyttää taas vaaleanpunaisemmalta.
Olisi kiva kuulla, millaisia penkkariasuja muilla on tänä vuonna? Tai millaisia traditioita penkkareiden suhteen muilla lukioilla on? 
xx ET

One thought on “Kurkkupastillien armoilla – taas

  1. Ihana toi kukkapaita (niinkuin muutkin vaatteet, mulle saa antaa jos joskus satut kyllästymään niihin ;)!

    Lähetän sulle parantumishalin ettet tuu enempää kipeeksi! Ja toisen halin siitä että olet olemassa ❤

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s