Uncategorized

Uudet rakkaat

Taisi minulla ja äidillä tapahtua joku pieni (kevät)naksahdus (tosin hyvä sellainen) päässä sunnuntaina, kun käväistiin kenkäkaupoilla tsekkaamassa joko kevätkenkulit olivat löytäneet hyllyille. No olihan ne :3 Ja ihan puolustuksekseni pitää sanoa, että kyllähän minä niistä tennareista olen sauhunnut täällä bloginkin puolella vissiin muutamaan (tuhanteen) otteeseen. Löysin sitten luottokaupastani vanhat tutut Lacosten mustat tennarit ja arvatkaa olinko iloinen? Olen surkutellut viime syksystä asti, etten tule ikinä löytämään yhtä siroja, hameidenkin kanssa sopivia tennareita kuin vanhat, puhkikulutetut tossuni. Haa älä sano koskaan ei koskaan. Vahingossa testasin sitten eräitä maltillisia kiilakorkoja, jotka yllättivät jalassa: niin mukavat. En ole ikinä ollut kova korollisten kenkien ystävä, vaan mieluummin pysytellyt balleriinoissa, mutta päätinpä nyt sitten repäistä (kts. edellisen postauksesta uusi mottoni!), sen verran ihanat ne olivat:)

Niin tosiaan, YO-esseekoe oli ja meni. Luulen, että syvemmät analyysit on järkevää jättää tekemättä, sillä kuitenkin naksahtaisi (taaaas!) päässä ja rupeaisin jälleen stressaamaan jo mennyttä koetta. Jos nyt muutaman sanasen kokeesta kuitenkin sanon. Mielestäni ainakin ei-aineistopohjaiset aiheet (eli ne otsikkotehtävät) vaikuttivat ihan kivoilta: harkitsin muutamankin välillä. Päädyin kuitenkin pohdiskelemaan onko narsismi ongelma. Aihe tuntui sopivimmalta, onhan minulla omakohtaisia kokemuksia narsismista (niin siis tunnen narsistin – en itse ole). Harmittaa, kun koetilanteessa en ikinä pysty parhaimpaani jännityksen takia:/ Kärsiikö joku muukin siitä, että liiallisen jännittämisen/panikoimisen vuoksi oma suorituskyky laskee? Luulen, että iän myötä tämäkin vielä helpottaa, ainakin toivottavasti.
Olen muuten miettinyt, että tekisin hieman henkilökohtaisemman postauksen asiasta, joka todella on (vieläkin monen vuoden jälkeen) minulle hyvin arka asia. Muun muassa Ässä ehdotti, että voisi olla jopa terapeuttista kirjoittaa siitä. Arveluttaa vaan sellainen ”avautuminen”. Mutta laitetaan mietintämyssyyn. Mitä mieltä te olette?:)
Kappas, pottuvesi taitaa kiehua jo yli! Pakko lopettaa ja hilppaista ruoan valmistukseen (perunaa ja punajuuripihvejä nam!). Ruokapostausta, eli mitä syön tavallisesti, oli muuten joku jossain vaiheessa toivonut, sellaista tulossa siis!
Xx, Elina

2 vastausta artikkeliin “Uudet rakkaat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s