Uncategorized

Hups, taisin ajatella itsevarmasti.

Olisinko voinut syödä nopeasti ennen kuin lopetat työvuorosi? Hups. Pulpahti vahingossa suustani. Anteeksi, mitä minä matonen kyselen tällaista. Vaivaan turhaan. Kyllähän minä pärjäisin ilmankin.  

Aha, Elina haluaakin syödä nyt. Huoh, kotiin olisi päästävä, mutta tämä yksi haluaa alkaa syömään, justjust. Tauottamaanko tässä pitäisi nyt ruveta.

Tavoitatteko tarkoittamani äänensävyt, virkkeiden tunnelataukset? Ei työkaverini varmasti ilkeyksissään. Työpäivä takana ja kotihommat edessä. Vähemmästäkin. Ymmärrän.Voihan tietysti myös olla, että pettämättömäksi luulemani ihmistutkani teki virhearvion ja tulkitsi äänensävyn väärin. Kuitenkin.

Oma  ajatuksenjuoksuni jatkui;

Jep, voisin syödä, jotta jaksan tehdä töitä vuoron loppuun. Niin. Siis. Haluan syödä. En haluaisi. Haluan käyttää oikeuteni pieneen taukoon. Ihan vain sen vuoksi, että jaksan hymyssä suin palvella asiakkaita ja tehdä työni mahdollisimman hyvin. Minunhan ei itse asiassa tarvitse pyydellä sitä anteeksi. Keneltäkään. Voin pää pystyssä kysyä, voinko pitää minulle kuuluvan tauon tänä otollisena hetkenä.

Aika vapauttavaa nostaa katse ylös ja tuntea oma arvo. Näin aluksi edes omissa ajatuksissa. Saan todellakin laittaa tämän iankaikkisen ymmärtäväisyyteni edelle, jos ei aina niin edes joskus, omat tarpeeni ja haluni. Enkö saakin?

Hei, minähän löysin juuri pienen murun kadonneesta itsearvostuksestani!

Tää on niiiin siistiii!!!

Ps. Tänään lenkillä rapsui ensimmäistä kertaa ruoho jalkojen alla. Talvi on tullut ja maa kuurassa. Ihanaa? On tavallaan!

11 thoughts on “Hups, taisin ajatella itsevarmasti.

  1. Kyllä. Sulla on todellakin oikeus laittaa omat tarpeesi ja halusi muiden kumartelemisen edelle! 🙂

    Mutta tiedän kyllä, kuinka se on paljon helpompi sanoa nuo asiat omassa päässään, kuin sanoa ne suoraan jollekin.

    Valitettavasti itselleni on myös harvinaisen vaikeaa sanoa ”ei (en voi auttaa)”, kun tehdä myönnytyksiä omiin tarpeisiin ja auttaa muita, jottei vaan tuottaisi kenellekään pettymystä.

    Aivan liian usein tulee vain nieltyä oma pettymys (esim. menetetystä vapaa illasta) ja nyökyteltyä, että ”joo, joo, totta kai voin auttaa” ”joo, voin tehdä sen” ”ei se mitään, kyllä mulla on aikaa” …jne.

    Hitto viekoon, ei aina tarvitse olla auttamassa ja miellyttämässä muita! Meillä kaikilla on tarpeita ja ne on ihan yhtä tärkeitä kuin muidenkin!
    Esim. jos oon sopinut treffit oman kotisohvan ja lempparikirjan kanssa, ja oon jo tehnyt kaikki omat työvuoroni, niin mun EI todellakaan tarvitse tuurata ketään toista, jos tämä toinen on saanut päähänpiston varata itselleen konserttilipun omalle työvuorolleeni.

    Kiitos ja anteeksi. Olen puhunut. Sohva kutsuu 🙂

    Ihanaa viikonloppua sulle Elina. Kulje pää pystyssä, olet ihan yhtä arvokas kuin palvelusta tms pyytävä ystäväsikin 🙂

    -A

    p.s. Oiskohan mahdollista saada noi sanavarmistukset pois päältä? Ne on niin pirun hankalia…eihän noista teksteistä saa mitään selvää ja aina menee väärin 😛 Sitten kyllästyy, eikä jaksakaan kommentoida. Tai sitten oon laiska.
    Hei, tähänkin voit sanoa ”ei oo mahdollista. opettele lukemaan paremmin” ;D En ota nokkiini, heh 🙂

    Tykkää

  2. Siis joo, jälleen kerran tajusit täysin, mitä tällä tekstillä hain! Aivan liian tuttua tosiaan tuo joojootottakai-nyökyttely. Ei todellakaan tarvitse aina myöntyö, oman mielipiteen voi reilusti sanoa – myös sen ei-sanan.
    Tämä on siitä jännä juttu omalla kohdallani, että perhepiirissä en kyllä epäröi sanoa omaa mielipidettäni – itse asiassa olen aika kipakkakin:D Tilanteissa, joissa tarvittaisiin itseluottamusta (juurikin esimerkiksi tuntemattomampien henkilöiden seurassa)mä taannun jotenkin hiljaiseksi ja lauhkeaksi, omaa tahtoa vailla olevaksi lampaaksi, haha.

    Kiitos jälleen ihanasta ja täyttä asiaa uhkuvasta kommentista!:)

    ja PS: Mä en ole edes tiennyt, että mun blogissa on se typerä sanavahvistus, kun mulle sitä ei tule! Se on ihan yliyliärsyttävä ja kiroan sitä aina kommentoidessani muiden blogeihin, haha. Mä niin tunnen sun tuskan! Mistäköhän ihmeestä saan sen veke?:O

    Tykkää

  3. mulla oli sama ongelma töissä. ravintola-alalla ei todellakaan saa taukoja muutakun vaatimalla. ainakin usein tuntuu siltä. ja entä jos on kiltti ja tuntee itsensä vaivaksi jos pitää edes pienen tauon. vaikeA tilanne. se työ kuitenkin kaipaa ihan jaksamisen kannalta energiaa, nälkäisenä on vaikea hymyillä ja olla iloinen. sun pitää vaan ottaa niitä taukoja. ihmiset sitäpaitsi arvostaa enemmän määrätietoisia ja päättäväisiä ihmisiä, eli jos sanot reippaasti mitä haluat niin sua kunnioitetaan vaan enemmän. jos on liian kiltti, joutuu kärsimään ja aikalailla ilman kiitosta. koska työtä riittää aina ja jos huomataan että joku sitä kiltisti tekee niin sille ne sitten helposti kasataan. ihan etupäässä pitää pitää ittestään huolta, eli pitää ne taout.

    oot vielä nuori ja nyt sun on hyvä opetella kaikkea tätä. itselleen armollista olemista ja totuttelua siihen, että on ok pitää tauko ja on ok sitä pyytää. niin ne muutkin tekee. 🙂 samoja asioita itse opettelin ja vaikka tossa edellisessä kommentissa mainitsemani rauhoittuminen on vielä vaikeaa, niin tauot ja levot olen jo oppinut töissä ottamaan! vuosia tein myös pitkän työpäiväni ilman ruokaa tai istumataukoja. nyt en enää voisi kuvitella. 🙂

    Tykkää

  4. Jooh, totta turiset taas! Mä olen miettinyt ihan näitä samoja asioita kiltteydestä, ilman kiitosta raatamisesta, määrätietoisten ihmisten kunnioittamisesta yms ja nyt luen kaiken sun kirjoittamana – ihan mahtavaa!
    Mua on itseänikin alkanut ärsyttämään liika kiltteys, kun mä vielä tiedän, että mulla on kaikkeen selkeä oma mielipide, mutta vieraiden seurassa sen sanominen ääneen on hankalaa. Ei se tarkota, että kaikesta pitäisi vängätä vastaan, mutta kyllä oman näkemyksen saa sanoa ja vaatia omia oikeuksia.

    Koko elämähän tässä on aikaa oppia, pitää vaan ihan konkreettisesti alkaa tekemään asioita sen eteen:) Voisin aloittaa vaikka niistä tauoista:D

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s