Tämähetkinen ehdoton suosikkisanontani on kaikki on suhteellista. Itse asiassa 21 vuotta on vielä aika vähän, kun oikein ajatuksia venkslaa (ei syytä ikäkriisiin, Prissu). Riippuu mistä roikkuu. Konteksti huomioonottaen. Kaivohuoneella olo oli jotenkin – öh – antiikkinen kaikkien niiden minihameissa sipsuttelijoiden keskellä. Mutta aamulla äidin kanssa ulkona tunsin itseni enintään kaksitoistavuotiaaksi.
Siis minähän olen oikeasti vasta kaksikymppinen. En kaksykkönen kuin vasta marraskuun lopussa.
Elina Heidi Rinkeli 