Ystävät ovat kuin oikea helminauha.
Ystävä on helmi; aito ja oikea, kaunis ja puhdas. Oikean valon osuessa silmät sokaiseva – ystävään luottaa epäröimättä. Jokainen helmi nauhassa on tärkeä. Yhden puuttuessa jää kolo, jota ei helposti voi paikata. Jokainen helmi on ainutlaatuinen, muodostunut omanlaisekseen. Vaikka kaikkia yhdistääkin samat piirteet. Sellaiset piirteet, jotka tekevät hiekanjyvästä helmen. Ystävän.
Helmi kehittyy vuosien aikana. Aito ystävyys on elämänmittainen matka. Se alkaa ehkä sattuman kautta, kuin vahingossa, kun sisälle pääsee murunen. Jokin pieni kiinnostava, joka tuntuu heti oikealta. Vuosi vuodelta helmi kaunistuu. Ystävyys syvenee. Lopulta sanattoman, molemminpuolisen yhteisymmärryksen vallitessa se on ehkä valmis poimittavaksi.
Toisista hiekanjyvistä ei kehity mitään. Sillä luonnossa yksittäisen helmen synty on suhteellisen harvinainen tapahtuma. Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö hiekanjyviä tarvittaisi elämässä; hyvänpäiväntutut ja kaverit kaikkine rosoisine pintoineen ovat osa onnellista elämää.
Ajan kuluessa elämään kerääntyy useita helmiä. Ne haluaisi niin kovin pitää siististi järjestyksessä, lähellä sydäntä, nätisti korussa, aina mukana. Mutta vuosien vieriessä se myös vaikeutuu. Helmet vierivät pitkin lattiaa, jokainen omaan suuntaansa. Ja vaikka kuinka yrittäisi sormin niitä kaikkia takaisin hapuilla, aina joku pääsee karkuun lipaston alle. Toiset jopa kadoksiin lopullisesti.
Se on ystäville suotava. Joskus hohde voi kadota, helmi haalistua. Ei mitään muuta kuin luonnollista. Eikä se tarkoita, etteikö helmi aikanaan olisi ollut aito, tärkeä – kaikki vain eivät saavuta lopullista loistoaan.
Aito ja oikea ystävyys ei siltikään katso väliin mahtuvia kilometrejä, se ei laske vuosia tai viime kerrasta kuluneita viikkoja. Näkymätön nauha sitoo ystäviä aina. Ystävyys säilyttää helmiäishohteensa kaikesta huolimatta.
Toivon, että eilen sain yhden uuden helmen elämääni. On minulla jo ennestään hyvin kauniita ja yksi kaikkein kirkkain. Toinen vähän kauempana. Myös muutamia muita, pitkäaikaisempiakin, joista olen hyvin, hyvin onnellinen.
Helmeni saavat minutkin loistamaan. En ollut yhtä onnellinen silloin, kun nauhassani ei ollut yhden yhtä hohtavaa.
Elina Heidi Rinkeli 
Niin kaunis teksti, että ihan tippa tuli linssiin ❤ Loistetaan yhdessä! 😉
TykkääTykkää
Voi sua. :')
TykkääTykkää
Voi miten upea teksti. Kunpa osaisi kuvailla ja kirjoittaa edes osaksi yhtä hyvin kuin sinä! Aivan ihania sanoja ❤
TykkääTykkää
Voi Marissa, kiitos. Ihan nousi puna poskille, hih. Hymyilyttää. :')
Toivottavasti mekin nähtäisiin pian! ❤
TykkääTykkää
Katsotaan joko nyt saisin tänne kirjoitettua monen yrityksen jälkeen. Loistava teksti jälleen! Käyn aina lukemassa uudet tekstisi ja tosiaan monesti olen yrittänyt kommentoida, mutta jostain syystä en ole vielä kertaakaan onnistunut. Hienosti kirjoitit ystävyydestä. Itse voin samaistua juuri siihen, että ilman ystäviä ei ole yhtä onnellinen ja heistä saa aina tukea ja turvaa. Kaunis teksti ja olisi kiva jos itsekin osaisi kirjoittaa yhtä hyvin kuin sinä 🙂
Terveisin Mia
TykkääTykkää
No niin, hei kiva, kun rustasit ja onnistuit! 🙂
Oon ihan otettu, hirmu kiva kuulla.
Onneksi on ystäviä. ❤ Toivottavasti nähdään taas pian!
TykkääTykkää