Arkeni on ollut pitkään epäsäännöllistä. Parisen vuotta. Olen tehnyt paljon töitä, ollut jatkuvasti viikonloppuja töissä ja toisinaan tehnyt kuusipäiväisiäkin työviikkoja. Olen ollut liian usein estynyt menemään mukaan juhliin, illanistujaisiin tai muuten vain pitämään kavereiden kanssa hauskaa. Joko olen ollut koko illan töissä tai seuraavana aamuna on ollut luvassa puurtamista. Levon olen joutunut asettamaan etusijalle – väsyneenä minä en toimi. Ei pää, ei keho, ei mikään. Toiset pystyvät lähteä iltavuoronkin jälkeen vielä suhaamaan tanssilattialle. Itse muistutan siihen kellonaikaan ja siinä tilanteessa lähinnä Herra Hakkaraista yökävelyillään.
Tuleva syksy kuvastaa minulle uutta sivua elämässä. Oikeastaan ihan kokonaista kappaletta. Sen lisäksi, että olen hirvittävän innostunut opiskelusta ja sen tuomista uusista asioista, ehkä myös ihmisistä, olen onnellinen ja tyytyväinen alkavasta säännöllisemmästä elämästä. Ihan jo siitä, ettei minun tarvitse vastata aina kahvittelukyselyihin ”laitan myöhemmin viestiä, mä en muista mun työlistoja” tai miettiä, kuinka järjestän itseni lauantaina kylään tutuille, vaikka minun pitäisi kaikkien faktojen valossa istua töissä. Kun en vastannut myöntävästi kutsuun viime kerrallakaan, enkä edellisellä tai sitä edellisellä. Töiden vuoksi. Viimeksi ehkä juurikin pari vuotta sitten.
Lisäksi, varsinkin talviaikaan, iltavuorot tällaiselle aamuvirkulle ja erikoisen vuorokausirytmin omaavalle ovat tuskaa. Kymmeneltä jos pääsen nukkumaan, niin selviän ehkä joten kuten seuraavasta päivästä. Hivenen Hakkaraisena. Unettomuus kuitenkin vaivaa etenkin kiireisten iltojen jälkeen. Myöhäiset vuorot syövät jaksamistani.
Ja jos kaiken tämän päälle lisäisi vielä yliopisto-opiskelut Viikissä. Tuleva syksy järjestyikin lopulta kuin itsestään. Minulla ei ole kuin yksi vaihtoehto, joka samalla varmasti on myös se ainoa oikea. Lopetan työt kassan takana ja keskityn täysillä uuteen lukuun elämässäni. On sanomattakin selvää, että tulen ikävöimään kaikesta huolimatta tätä ajanjaksoa. Tai ehkä paremminkin ihmisiä, jotka ovat ilmestyneet elämääni näinä aikoina. Onneksi yhteyttä voi pitää muutenkin kuin vain tilityshuoneessa tai taukotilassa. Vaikka sitten siellä kahvilla iltaisin luentopäivien jälkeen.
#lemppari #yksiltaystävänkanssa #rauha #backtoschooluudellarepulla #kookoksenvoimallatreeniin #hyperexcited #juhla-aterianumeroyksi
En ole koskaan ollut kovin kummoinen juhlija. Siis, osaan kyllä pitää hauskaa – ilman alkoholiakin – mutta jokaviikonloppuinen rellestäminen ei ole ollut koskaan juttuni. En vain viihdy kovin hyvin viinanhuuruisissa tunnelmissa tai yön pikkutunneilla pimeässä, ahtaassa ja meluisassa baarissa.
Siltikin. Aion ottaa opiskelusta kaiken irti. Oikeasti oppia ja sisäistää, mutta myös tutustua opiskelijaelämän toiseen puoleen. Mikä hoituu ainakin hienosti pelkkien tukien varassa elämisellä. Hah. Olen miettinyt. Aion olla rohkea. Aion olla ennakkoluuloton. En mikään hurjapää, mutta vähän esteettömämpi. En siis niin laskelmoiva – yöunien suhteen lähinnä. Aion olla päämäärätietoinen, mutten pingottaa. Silloin opinkin parhaiten.
Viime vapun vietin yksin, neljän seinän sisällä. Nenä kiinni kirjoissa. Aika ahdistuneena. Hirveän stressaantuneena. Kovin epätoivoisenakin. Kyyneleet poskilla. Tuntuu käsittämättömältä, että ensi vappuna riekun ehkä haalarit päällä jossainpäin Helsinkiä. Toivottavasti iloisena – ja ylpeänä.
Oikeastaan uskon tämän kaiken vasta, kun saan varmistuksen yliopistolta. Jotain konkreettista, vaikkapa lukuvuosioppaan tai sähköpostin. Tällä hetkellähän lähinnä stressaan sitä, olenko ottanut opiskelupaikan oikein vastaan ja tehnyt kaikki tarvittavat toimenpiteet.
Tällainen mä vähän olen.
Elina Heidi Rinkeli 
Mahtavaa, onnittelut opiskelupaikasta! 🙂 Opiskelu kyllä tuo ihanaa säännöllisyyttä ja rytmiä vuorokausiin.
TykkääTykkää
Ravitsemustiedettä?
Onnea opiskelupaikasta!
Kyllä niillä tuilla pärjää, jos kesät tekee töitä 🙂
Kokopäiväinen opiskelu on niin parasta. Ehtii harrastaa ja elää.
TykkääTykkää
Tervetuloa Viikkiin! Ite oon syksyllä viidennen vuoden sampsalainen, mut on tullu muihinkin ainejärjestöihin tutustuttua ja voin kertoa että: Lipidit on aktiivinen ainejärjestö, joten rohkeasti mukaan vaan kaikkeen kivaan;) nauti tulevista vuosista! Terkuin kohta jo ex-viikkiläinen, jolla ens keväänä vika opiskeljiavappu 😀
TykkääTykkää
Onnea opiskelupaikasta!! 🙂 mahtavaa!
TykkääTykkää
Kiitos paljon! 🙂
Totta. Ja tuntuu, että sitä juuri kaipaankin.
TykkääTykkää
Elintarviketieteitä. 🙂 Sivuaineena toivottavasti ravitsemustiedettä, saa nähdä. Olen innostunut kyllä muustakin.
Ja kiitos paljon! Hehe, toivotaan ja katsellaan. Aika pienethän ne tuet on, mutta onneksi on säästöjä ja tosiaan kesätyöt.
Niin totta! Nimenomaan elää! Nyt tuntuu, että epäsäännöllinen arki vie vähän keskittymistä elämisestä.
TykkääTykkää
Hei, kiitos paljon! Ihan hassua, että tänne on eksynyt viikkiläinen. Kivaa, kun jätit kommentin! 🙂
Ja kiitti myös vinkistä! Täytyy tutustua ehdottomasti, rohkeasti. 😉 Nautin varmasti, vahvasti arvelen, että yliopisto on ihan mun paikkani.
Tsemppiä loppurutistukseen!
TykkääTykkää
Voi kiitos paljon! On aika kivaa, en vieläkään usko todeksi. 😀
TykkääTykkää
Mäkin oon ex-viikkiläinen 🙂
TykkääTykkää
Ihan tosi! Lisää viikkiläisiä. 🙂
Mun mielestä on hirveän mielenkiintoista tietää, millaisia ihmisiä ruudun toisella puolella lueskelee.
TykkääTykkää
Apua, ihan mahtavaa että pääsit niin upeaan kouluun! Jotenkin niin hymyilyttää, että elämällä on taipumus järjestyä, ja sinun kohdallasi ainakin koulun osalta asiat taisivat kääntyä parhain päin, vai mitä? Kova työ palkitaan, joten en tietenkään tarkoita, että kysymys olisi mistään muusta kuin pitkän uurastuksen jälkeisestä ansaitusta palkinnosta 🙂
Kiitos blogistasi, se antaa minulle niin paljon iloa ja samastumispintaa ja ajattelun aihetta! Go Elina go, nyt anna mennä kun elämä vie 🙂
TykkääTykkää
En mä itsekään varmaan vieläkään tajua kunnolla, että kaikki kääntyi todellakin loppujen lopuksi näin, ihan oikein päin! 🙂 Vietin niin monta itkuista ja unetonta yötä miettien – ihan kaikkea, mitä tulevaisuuteen tulee.
Voi Pipsa, ihan hirveän ihanasti sanottu, kiitos. :') Sun oma blogisi antaa itselleni myös paljon iloa ja intoa, pidän kovasti, kovasti. <3
Ja todellakin mun pitäisi nyt antaa vaan mennä, olet niiiin oikeassa! Kiitos, kun muistutit.
TykkääTykkää
Paljon, paljon onnea! Itsekin sain opiskelupaikan Helsingistä pitkän ponnistelun jälkeen ja olen niin innoissani ja onnellinen. Itse yritän kanssa ottaa kaiken irti tulevasta opiskelijaelämästä ja olla vähän rennompi. Yleensä aina stressaan vähän liikaa ja suunnittelen kaikkea, mutta nyt ajattelin vaan mennä mukaan juttuihin ja nauttia. Tätä varten on aherrettu ja nyt voidaan molemmat nauttia! Superisti onnea opintoihin!
TykkääTykkää
Oi, mahtavaa, hirmuisesti onnitteluja myös sinne! 🙂 Ihana jakaa tätä iloa toisten kanssa!
Meillä on siis vähän sama tavoite ja vissiin vähän samanlaisia ollaan, heh. Nautitaan ja otetaan kaikki irti todellakin.
Hurjasti tsemppiä opiskeluun (ja kaikkeen muuhun siihen kuuluvaan;) sinullekin! 🙂
TykkääTykkää