”Ja tänään ei kyllä laiteta enää yhtään kaloria suuhun.”
Toivoin hänen puhuneen ainoastaan omasta puolestaan.
Taisi hän jatkaa juttuaan vielä kertomalla vatsamakkaroista ja Suomenlinnan retkellä kulutetusta energiamäärästä. Että ainakin kuningatartuutin verran tuli käveltyä. Eli ehkä yksi ja puoli Eskimoa. Minä en kuullut enempää, sillä jäin asemalla junasta pois. Onneksi. Tulin nimittäin hirveän surulliseksi. Kuvotti.
Sillä hän oli pienen tytön mummi ja tulossa mitä ilmeisimmin lapsenlapsensa kanssa kesäretkeltä.
Eikä hän puhunut suinkaan minulle – olisikin – vaan pienelle tytölle.
Ja vaikka pieni tyttö pysyi aivan hiljaa, ei edes päätään nyökäyttänyt, uskon mumminsa huokailun kuullessaan myös ymmärtäneen sen. Vähintäänkin oppineen jotakin uutta maailmasta.
Sellaisesta maailmasta, jonka olemassaolosta ei olisi vielä tarvinnut tietää.
Muistatko, kuinka mukavaa olikaan kesäisin saada reissussa eväslihis ja kioskilta tötterö?
Hiljaa mielessäni toivoin, että tuo mummi olisi valinnut sanansa toisin. Tai vaikka mietiskellyt moisia vain itsekseen. Säästänyt pikkuiset korvat. Olisipa mummi mieluummin opettanut kesäkurpitsoista ja ahomansikoista, puhunut terveellisistä ja värikkäistä kasviksista. Kertonut oman lapsuutensa pihaleikeistä ja hulvattomista juoksukisoista.
Jos on olemassa pikkuruinenkin mahdollisuus, ettei pieni tyttö ole vielä kertaakaan elämässään kuullut liian pulleista masuista. Minä niin mielelläni sen ihan kaikille pienille soisin. Niin. Jos voisin.
Mutta kun en pysty juosta peittämään toisen korvia tai toisen suuta.
Elina Heidi Rinkeli 
Olet niin asian ytimessä! Lapsella on oikeus huolettomuuteen. Eikä oikeastaan aikuistenkaan kannattaisi liiemmin kaloreita pohtia.
TykkääTykkää
Näinpä. Ja lisäksi mun mielestä aikuisellakin on oikeus tietynlaiseen huolettomuuteen.
Kiitos kommentista, Suvi! 🙂
TykkääTykkää
Olisin pohtinut samoja asioita. Harmittaa niin lasten puolesta, jotka saavat kuunnella aikuisten asioita, ihan turhuutta pilata toisen lapsuus <3
-Marissa
TykkääTykkää
Jep, niinpä. Surettaahan se aina. 😦 Mä arvelen (toivon), ettei tässä tilanteessa aikuinen oikein tajunnut tekevänsä vähän tyhmästi puhuessaan moisesta.
TykkääTykkää
Aargh.. Tulee niin paha mieli kun tämmösiä kuulee. On vaikea uskoa, ettei moni ymmärrä millanen vaikutus tollasilla puheilla voi olla. Hiljattain teki mieli räjähtää kun eräs sukulaismummu ryhtyi kovaan ääneen vertailemaan 15-vuotiasta siskontyttöäni ja minua.. Kumpi on hoikempi ja taitaa olla sukuvika ja oottepa pieniruokasia. Mulkasin mummua siihen malliin että nyt pää kiinni. Minä kestän kyllä, mutta kenenkään 15-vuotiaan ei tarttis tollasta kuunnella.
Lapsen pitäis saada olla lapsi ja teinin teini ilman että täytyy miettiä mitään noin turhaa. Ja niin, pääosin turhaa se aikuisellekin on. Hyvin olit osannut pukea ajatuksia sanoiksi jälleen ❤
TykkääTykkää
Jep. Kuulosta kyllä vähän ikävältä tuo sinunkin kohtaamasi tilanne ja niin ymmärrän sinun ”teki mieli räjähtää” -olosi.
Ehkä hänkään ei oikein ymmärtänyt, kuinka tökerö oli?
Olen täysin samaa mieltä!
Voi kiitos! 🙂
TykkääTykkää
Eväslihis ja tötterö ♡ muistan!
TykkääTykkää
:')<3
TykkääTykkää