Mä olin neljä, kun telkkarissa kysyttiin niin. Kuinka pitkälle rakkaus riittää?

Mä olin ehkä yhdeksän, kun elokuvassa sanottiin näin. Rakastan sinua, mutta se ei riitä.

Mä olin pieni tyttönen vasta, kun mietin. Mikä mahtaa olla niin suurta ja monimutkaista, ettei rakkauden voima ja yksinkertaisuus voi riittää voittamaan sitä.

Mä olin vähän vanhempi, kun ymmärsin enemmän. Että sellaista tilannetta kuvataan sanalla raastava. Ja raastavuutta oli kaikkialla; television sarjoissa, elokuvissa, ehkä oikeassa elämässäkin. Ne kaikki kertoivat aina yhdesta asiasta. Että rakkaus on hitsin monimutkaista.

Mä olin jälleen vuosia vanhempi, mutta en ollut vieläkään törmännyt siihen. Rakkaus oli edelleen suurinta mun elämässä – sen riittämättömyys ventovierasta.

Mä olen hurjasti vanhempi nyt. Enkä edelleenkään suostu uskomaan, etteikö oikea rakkaus riittäisi monen edessä. Mä pidän rakkautta yksinkertaisena, vain tilanteet ovat monimutkaisia.

Rakkautta kun on monenlaista. Itseä, toista ja useampia kohtaan.