Kuinka moni on joskus kokenut jotain niin kamalaa, että on sinä epätoivon hetkenä luvannut olevansa jokaisesta pienestäkin hetkestä onnellinen, jos vain selviää tilanteesta? Tai luvannut elää täysillä jokaisen päivän? Tai luvannut, ettei kiukuttele enää pienistä? Mutta kuinka moni sen on kuitenkin unohtanut  samantien, kun tuttu arki taas koittaa?

Itseni ainakin on vastattava jokaiseen edelliseen kysymykseen myöntävästi – myös siihen viimeiseen. Ihmismieli on siitä kummallinen, että täytyy tapahtua jotain hirveää ennen kuin tajuaa elämän arvon. Valitettavasti se usein myös unohtuu lähes yhtä nopeasti. Uuden vuoden lupaukseeni sisältyivätkin sellaiset asiat kuin: uuden lehden avaaminen elämässä ja vanhan jättäminen taakse lopullisesti, jokaisesta pienestä hetkestä nauttiminen ja  eläminen täysillä. Varmasti ajattelette kuinka kliseiseltä edellinen lause kuulostaakaan, jokainenhan nuo sanat on lausunut varmasti ainakin kerran elämässään. Minulla on kuitenkin mukana kova tahto (toivottavasti teilläkin lupaustenne suhteen): on uskallettava ottaa se ratkaiseva askel eteenpäin ja oppia elämään tässä hetkessä täysillä nauttien. Uskon tai paremminkin tiedän pystyväni ottamaan tuon askeleen, vaikka helppoa se ei varmasti tule olemaan 🙂 

Taas eilisen sairaalareissun jälkeen mietin kuinka pienestä elämä on ihan oikeasti kiinni. Se saattaa olla vain naps ja kaikki on ohi. Tällä kertaa pelkäsin Ässän puolesta, en itseni. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin ja Ässä on kunnossa, vaikka ylireagoiva-minäni  sairaalavuoteen ääressä suunnittelikin jo hautajaisia. Ja taas kerran rukoilin hiljaa mielessäni, että jos tästä selvitään niin… Tällä kertaa se ei kuitenkaan jää vain jossitteluksi, aion pitää siitä huolen.

Tällä kertaa tällaista vähän vakavampaa tekstiä, joka kuitenkin sisälsi (toivottavasti ainakin) ajatuksia vieläkin onnellisemmasta tulevaisuudesta 🙂

xxx  ET

Ps. Hyppäsin kattoon, kun illalla huomasin saavuttaneeni tuon seitsemän lukijan maagisen rajapyykin, haha 😀 Joka tapauksessa, tervetuloa uskolliseksi lukijaksi Saana!