Hoi sillekin puolelle ruutua! Viikonloppu on menny sluibaillessa kotona, eli kotoillessa (voiko ärsyttävämpää sanaa olla!). Tai kävin kyllä eilen tallilla, mutta sehän on kuin mun toinen koti, yhtä kotoisa ❤ Annettiin Ässän pikkusiskolle joululahjaksi lahjakortti, jolla pääsee muutaman kerran ratsastamaan. Eilen sitten taluttelin pikku-Ässää ja opetin perusjuttuja. Pikku-Ässä oli oikein tomerana hepan selässä ja laittoi konin järjestykseen, vaikka muuten ainakin minun seurassani on rauhallinen ja hiukan ujohko (se isompi Ässä taitaa olla eri mieltä…). Kahdelta minulla oli vielä oma estetunti, jonka jälkeen lähdettiin vasta koko porukka kotiin päin.
Illalla äiti ehdotti perinteistä peli-iltaa. Siis ihan lautapelejä, ei Wowia eikä Pessiä (miehet…). Meillä oli tapana pelata koko porukalla Trivial Pursuittia, Alfabettia tai Aliasta viikonloppuisin, kun minä ja isoveljeni oltiin nuorempia. Nykyään nähdään niin harvoin, ettei silloin jaksa alkaa pelailemaan. No puuttui eilisestä peli-illasta toinen veikkani, mutta Ässä korvasi häntä. Kilpailu oli kovaa joukkueiden Äiti-Ässä ja ET-Veikka välillä, mutta lopuksi jälkimmäinen julistettiin voittajaksi (ei ehditty pelata loppuun asti, koska Putous alkoi, heh). En muista koska olisin nauranut yhtä paljon kuin eilen – tai Uusi vuosi liippaa kyllä aika läheltä 😀 No mutta pointtina kuitenkin se, että oli hirmu mukava ilta ja ihana nähdä isoveikkaa ❤
Tänään kävin aamulla jälleen lenkillä ja jalka nousi kuin Lasse Virenillä konsanaan! Olin tosi tyytyväinen. Päivällä Ässä taiteili meille siis todella hienot (ja namit) jäätelöannokset. Kummankin annokseen kuului kaksi suklaakonvehtia (mutta mulla oli vain aurinkovarjo!), jotka muuten olivat Brysselin tuliaisia. Ihan järkyttävän ihanaa. Näppäimistö lainehtii kohta kuolasta, joten pakko lopettaa noista konvehdeista kirjoittelu. Siirrytään siis Borattiin. Katsottiin nimittäin se samalla. Itseltäni meni kyllä elokuvan alku ohi, koska keskityin syömiseen 😀 Ei se muutenkaan ollut ihan mun leffa, jotain hauskoja juttuja siellä täällä. Mutta tulipahan sekin nähtyä 🙂
Oon hihhuloinnut koko viikonlopun ihan räjähtäneen näköisenä virttyneissä (mutta ah, niin mukavissa) vanhoissa rytkyissä, luonnonkauniina ilman meikkiä, joten tämä jääköön ainokaiseksi kuvaksi musta 😀 Pitäisi pikkuhiljaa yrittää laittaa opiskeluvaihde taas päälle. Tiistaina edessä odottaa nimittäin äidinkielen preli. Jebou. Nautitaan kuitenkin tämä sunnuntai-ilta vielä ilman koulukirjoja.
Rentouttavaa loppuiltaa ja makeita unosia!
xx ET