Uncategorized

Aprillia!

Aloitin aamun juksauksella. Kerran vuodessa saa höpläyttää äitiä (aprillia!). Ja se päivä on tänään. Oli kyllä harvinaisen hyvä pila, sillä se meni aivan täydestä. Eikä äiti edes suuttunut: aluksi meinasi, kunnes muisti aprillipäivän:D Harvinaisen hyvä päivän aloitus takasi myös mukavan loppupäivän!
Lueskelin aamulla ennakkomateriaaleja, kunnes totesin kaipaavani auringon paistetta. Lähdin köpöttelemään lenkille. Sää oli näytti kerrassaan keväiseltä, mutta vain sisältä katsottuna. Lämpömittari näytti nimittäin viittä miinusastetta. En kuitenkaan suostunut palaamaan toppiskauteen: kun kerran toppahousut on jo kertaalleen tungettu kaapin perimmäiseen nurkkaan odottamaan ensi talvea, niin minähän en niitä enää tänä keväänä jalkaani laita. Pistelin sitten menemään sen verran rivakasti lenkillä, ettei kylmä kerennyt tulla;)

Aamupäivästä olin sopinut tapaavani Ässän keskustassa. Huomenna on nimittäin hänen syntymäpäivänsä ja pitihän sitä joku mukava, pieni ylläri keksiä. Huristeltiin Helsinkiin ja mentiin Vapiaanoon synttäriaterialle. Kello 12, jolloin paikka siis aukesi, ravintolan ulkopuolella oli jo pieni jono – sunnuntaina!:D Olihan se ruoka maukasta ja juuri sopivaa opiskelijan kukkarolle.

Nizzan salaatti namnam. Arvoin pitkään kanasalaatin ja Nizzan välillä, mutta niinhän siinä sitten kävi: tonnikala-kananmuna-kombon voittanutta ei ole. Olen oikeasti aika kaikkiruokainen. Pystyn syömään lähes tulkoon mitä vain, jos on pakko ja monet yleiset ”inhokkiruuat” ovat lemppareitani, kuten maksa- ja kaalilaatikko, bors- ja pinaattikeitto sekä kaalikääryleet. Oliivit ovat vain sellainen ruoka, mitä en voi oksentamatta syödä. Toinen on rucola. Yak. Oli pakko nyppiä oliivit pois ja pyytää annos ilman rucolaa.

Iloinen syömäri ruuan ääressä:>

Ässä luotti pasta carbonaraan. Oli kyllä ihanaa, kun maistoin!

Mitä se tekee…

Huomaathan, että tämä oli juhlahetki. Siksi tyhjä limupullo. Vatsa ei kyllä kysy onko juhla vai arki – kipeeksi se kuitenkin tulee.

Ruoan jälkeen käytiin pyörähtämässä Stockalla. Armahdin Ässää syntymäpäivien kunniaksi, enkä raahannut häntä naistenvaateosastolle, mitä nyt nopeasti vilkaisin… Sen sijaan tsekattiin miesten kenkä- ja chinotarjonta. Jep, Ässä on keksinyt haluavansa chinot kevääksi, vaikka ei sitten loppujen lopuksi tainut olla ihan perillä, millaiset housut ne ovatkaan:D Sattuman kautta päädyttiin Hakaniemen torille, kun ajeltiin siitä ohi ratikalla. Torilla oli täysi tohina käynnissä, pääsiäishärpäkettä myynnissä ja liuta iloisia ihmisiä. Kuljeskeltiin tutkimassa kojuja ja nauttimassa mukvasta tunnelmasta. Oltaisiin ehkä viihdytty kauemminkin, jos olisin tajunnut kotoa lähtiessäni laittaa vielä fleecesukkikset jalkaan.

Nyt vähän lepoa ennen kuin suuntaan vielä tallille korvaavalle ratsastustunnille. Jaiks, ylihuomenna se alkaa. Nimittäin parin kuukauden kova rutistus! Tänään on kuitenkin vielä lupa ottaa vähän rennommin ja  lähteä heppailemaan.
Leppoisaa ja löysää sunnuntaita ihanille:)
Xx Elina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s