Uncategorized

Kesäkuun toinen

Ei se mekko ylioppilaspippaloihin vielä tarttunut mukaan – sillä se jäi ompelijalle tuunattavaksi;D Jep, vihdoin löysin ihanan, melkein täydellisen, asun kesäkuun toiselle päivälle. Täydellinen siten, että sitä täytyy vielä lyhentää, kaventaa, vähentää tylliä, mutta lisätä hiukan blingiä ja asentaa olkaimet (joita vielä tosi mietin). Jänskättää, millainen siitä loppujen lopuksi tulee!:S

Ai kuvia? Ehei, vielä. Vasta kesäkuun toisena!
Niin mistäkö löysin? Tietysti samasta paikasta kuin vanhojen tanssien mekkoni. Meidän perhetutun, Mervin, ihanasta Mecco-kaupasta. Liike sijaitsee ihan Espan puiston tuntumassa, joten etelä-suomalaiset käykää ihmeessä tutustumassa. Voit samalla ostaa mekkoosi sopivan laukun, korut ja huivin – kaikki yhdellä iskulla. Kaiken lisäksi Mervillä on paikan päällä oma ompelija, joten varmasti saa täydellisesti istuvan ja omannäköisen mekon. Eikä siinä vielä kaikki! Ostamalla Mervin kaupasta mekkosi varmistat, ettet varmasti törmää samanlaiseen suurena päivänäsi (suurin osa on täysin uniikkeja, joistakin malleista on muutamia samanlaisia kappaleita). Hinnat eivät lähentele tähtitieteellisiä lukuja, vaan ovat varsin kohtuullisia.
Kuten sanottu, en paljasta omastani vielä mitään muuta kuin, että alla olevan kuvan korkkarit, jotka metsästin myös eilen, sopivat täydellisesti mekkoon:) Toivon todella, että lopputulos ompelijan käsittelyn jälkeen on onnistunut!  

Mitä mieltä olette, minkä tyylinen mekko on sopiva ylioppilasjuhliin? Olin ensin ajatellut lyhyeempää ja tiukempaa ”pikkumekkoa”, sillä inhoan jäykkiä mummomekkoja. Kuitenkin äitini kieltäytyi ostamasta hänen sanojensa mukaan ”pikkuhutsuhametta”. Juttelin myös parhaan ystäväni kanssa, joka pääsi ylioppilaaksi viime keväänä. Hän oli samoilla linjoilla äitini kanssa: ylioppilasjuhlissa asun kuuluu olla ns. arvokkaampi, ei tiukka vesirajahame. Baariin illaksi voi sitten vaihtaa rennompaa ylle. Nyt tarkemmin ajatellen olen kyllä samaa mieltä. Tytöt, jotka koikkelehtivat hakemaan lakkia minimittaisessa ja -kokoisessa roiskeläpässä näyttäen vaivaantuneilta pelätessään koko ajan vilauttelua, ovat kyllä kaikkea muuta kuin sitä, miltä minä haluan näyttää. Mutta mitä mieltä TE olette?

Tänään aamupäivällä kirjoittelin jo kutsukortteja. Pikkuhiljaa olen uskaltanut alkaa todella suunnittelemaan juhliani ja jopa iloitsemaan niistä. Vieläkin kuitenkin pelkään, että tapahtuu jotakin kamalaa ja pisteet laskevat hurjasti, enkä saa lakkia tänä vuonna. Niin minua: pelkään aina pahinta. Uskon vasta sitten, kun saan lakin päähäni, että olen ylioppilas:D

Nyt tallille heppailemaan ja illalla viettämään ihanan Kristan tupareita:)

Elina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s