Tässä tämä taas nähtiin. Elina + kaksi viikkoa toimettomuutta on mahdoton yhtälö. Siis se ei vaan toimi. On aina aivan pakko keksiä vähintäänkin jokin ”pieni” projekti, tavoitteellinen tietenkin. On minulla niitä aika älyttömiäkin ideoita ollut (:D), mutta tämä uusin ei kuitenkaan kuullu sarjaan loistavat päähänpistot by Elina. Tai voi tästäkin sitä tulla, jos ei pidä päätä mukana, vaan kuljettaa sitä kainalossa, heh. Täytyy olla tarkkana.

Itsehän olen pienestä asti ollut kovin kilpailuhenkinen ja tavoitetietoinen. Asetan nykyäänkin itselleni tavoitteita, joihin tähtään ja jonka eteen paiskin töitä. Aina kyseinen toiminta ei välttämättä ole järkevää (onhan se aika kuluttavaakin ynnä muuta…), mutta tällainen minä vain olen. Pidän siitä, että on jokin päämäärä, johon tähtään.

Tällä kertaa tuo päämäärä liittyy urheiluun. Tähän asti olen hölkytellyt pitkin katuja vailla tietoa ajasta, matkasta, sykkeestä tai muista tilastoista. Ajattelin, että voisin ottaa askeleen kohti tavoitteellisempaa juoksuharrastusta. Heti ei tietenkään voi rynnätä maratonille (vaikka epärealistinen  minä siihen patistaisikin:D), mutta maraton voisi olla pitkän matkan tähtäin. Ensin on kuitenkin kartoitettava tämänhetkinen juoksukunto tarkemmin ja siihen tarvitsen kyllä laiteapua, sykemittarin muodossa. Tällä hetkellä tiedän vain, että peruslenkkini kestää vajaa tunnin riippuen päivästä, keskimäärin ehkä noin 50 minuuttia.

On myös kiinnitettävä huomiota riittävään ruokavalioon, lepoon ja varustukseen. Uudet lenkkitossut tuli onneksi hankittua jo aiemmin keväällä. Ilman oikeanlaista ravintoa ja välipäiviä juoksukuntokaan ei kehity. Olisinkin todella onnellinen, jos joltakulta löytyisi vinkkejä liittyen tulevaan projektiini – ihan millaisia neuvoja vain tulemaan, alkaen siis ihan vaikka parhaiten juoksuun soveltuvista pikkuhousuista, haha..

Itseäni on mietityttänyt lihaskuntoharjoittelun rooli juoksuharjoittelussa. Olen yhä odotellut paloa takaisin kuntosalille, mutta odotteluksi se todella on jäänyt. Joku pistää edelleen sinnikkäästi vastaan salille lähdössä: ehkä se on ne lihaskimpulliset miehenköriläät tai sitten vain olematon lihasvoima, joka saa voimaharjoittelun tuntumaan epämiellytävältä.

En tee lupasta, että tästä eteenpäin tulemme seuraamaan blogissani projektiani maratonille. Tiedän ja tunnen nimittäin itseni liian hyvin pystyäkseni lupaamaan sellaista: innostukseni voi lopahtaa ennen kuin projekti on edes kunnolla käynnistynyt (ja silloinhan voin luonnollisesti vielä pestä kädet koko hommasta, koska en laske sitä luovuttamiseksi, jos projekti ei ole vielä edes alkanut, haha). Voin kuitenkin luvata, että juoksuharrastuksestani tulen kirjoittamaan ja aihetta sivuamaan postauksissa:)

Kyllä kelpaa lähteä lenkille – ja salille! Uusi ja söpö juomapullo by Hello Kitty<3

Ihan ensimmäiseksi kaipaisin vinkkejä sen sykemittarin (vai millä nimellä sitä kutsutaan?) hankintaan. Toivomuksena tietysti mahdollisimman hyvä ja halpa. Sellaiset helpot kriteerit, haha.