Uncategorized

Matkapläjäys!

Muistelen, että joku toivoi kuvia matkalta? Täältä pesee, heh!
Täällä sängynpohjalla on kiva muistella jouluista etelänmatkaamme, joka oli ehkä yksi elämäni ihanimmista viikoista. Tai ei vain ehkä, se oli. Ikimuistoisen ja mahtavan kokemuksen matkasta teki moni asia: tietenkin aurinko ja lämpö, shoppailu, syöminen ja herkuttelu, rannalla makoilu ja vastapainona urheilu, ylipäätään se, että pääsi Suomen rajojen ulkopuolelle. Matka oli myös päätös (tai pieni breikki) rankalle ja lomattomalle yli puolivuotiselle työputkelleni, joten sanomattakin lienee selvää olleeni ansaitusti (hermo)loman tarpeessa: unettomuus, kiire, stressi ja huolet olivat kaivertaneet kasvoilleni aikamoiset silmäpussukat. Muistaakseni kolmantena loma-aamuna pakatessani rantapyyhkeitä reppuun ja siinä samalla katsahtaessani peiliin totesin äidilleni näyttäväni jo hiukan lomautuneelta. Toisin sanoen huolenuurteet otsalla ja mustat pussit silmien alla olivat väistymässä rusketuksen ja pisamien tieltä. 

Vietin matkalla elämäni parhaimmat seitsemän päivää (huomaatteko, edellisessä kappaleessa viikko oli vielä vain yksi parhaista – nyt jo selkeästi paras). Matkamme ei ollut vain pelkkä turistiloma suomalaisten suosimalle aurinkorannalle, vaan paluu lapsuuden muistoihin, uusintaotos menneestä. Matkasin pikkutyttönä perheeni kanssa monena hiihtolomana Teneriffalle viikoksi. Muistan vieläkin aaltojen kuohunnan äänen iltahämärässä, vilunväristykset illalla ravintolassa pitsaa odottaessani, suolaisen meriveden kirvelyn kutisevissa taipeissa. Hiekanmurut, joita kaivelin korvasta ennen kaupungille lähtöä. Ja nuo kaikki kokonaisvaltaiset tunteiden nivoutumat koin aivan yhtä elävästi tänä jouluna. Se oli ihmeellistä. Hotellihuoneemme sattui vieläpä olemaan vain yhden parvekkeen päässä monen, monen vuoden takaisesta huoneistostamme, jonka parvekkeella muistan kirjoitelleeni postikorttiin hotellin uima-allasalueella kuljeskelleista kissoista. 
Lomamme koostui:
Liikunta. Kuten aiemmin olen todennut täällä blogin riveillä, kaipaan aktiviteetteja. Rannalla makoilu on kivaa, mutten todellakaan jaksa sitä pidemmän päälle. Toiset tarvitsevat löhöilyä jaksaakseen liikkua, minä tarvitsen liikuntaa jaksaakseni vain olla. Näin on aina ollut. Onneksi matkaseuranani oli isoveljeni (joka omaa saman geenin), jota ei voi paremmin kuvata kuin sanalla bodari. Ja en tarkoita bodarilla syömällä hankittua isoa olemusta, vaan kovalla treenillä (ja tietenkin osaksi ruoalla) ansaittua lihaskimppua.
Ensimmäisenä päivänä hotellille iltapäivällä saavuttuamme lähdimmekin selvittämään saaren salitarjontaa. Respasta saimme vinkin loistavasta treenisalista: eikun pumppailemaan! Kävimme viikon aikana useampaan kertaan treenaamassa. Oman personal trainerin kanssa penkkitulos kipusi yhden hyppäyksen ylöspäin (viisi kiloa!) ja sain uuden, kaksijakoisen ohjelman. Oli aivan mahtavaa käydä aamulla puristamassa kaikki voimat itsestä ulos salilla ja sen jälkeen suunnata makoilemaan hiekkarannalle aurinkotuoleihin. Ruoka ja etenkin juoma maittoivat, sillä treeniluolassa hikoili kuin pieni sika, ulkolämpötila (aamuisin kahdenkympin kieppeillä) tuntui ihanan viileältä hikisen puolitoistatuntisen jälkeen.
Välipäivinä kävin juoksemassa rannalla mukavan mittaisia lenkkejä. Ehkä maailman ihanin lenkkeily-ympäristö. Urheilu ylipäätään oli ajoitettava joko aivan aamuun tai iltahämärään auringon jo laskiessa, sillä muulloin ilma oli lähes poikkeuksetta liian kuuma. Pelasimme myös rannalla fudista ja hotellilla ping-pongia (eli pingistä). Näillä liikunnoilla jaksoi helposti maata auringossa paikoillaan sen pari-kolme tuntia, heh.

Ruoka. Lomalla nyt kukaan tuskin noudattaa mitään kovin askeettista ruokavaliota. Tottakai halusin pitää pääpiirteittäin kiinni terveellisestä ruokavaliosta. En usko, että kovin monelle edes tulee oikeasti kovin hyvä olo jokapäiväisistä hamppariaterioista tai pitsalätyistä – lomallakaan. Toisaalta loma on rentoutumista varten, joten herkuttelin huoletta jäätelöllä ja ravintolaruoalla. 
Jouluaattona hotellillamme järjestettiin Christmas evening Buffet, josta mekin olimme varanneet pöydän. Alkumaljana tarjoiltiin kuuma glögiä (joka oli aikas tujua…) ja koko illallisen päätteeksi jokainen pöytäseurue sai korkata shampanjapullon. Ruoka oli hirvittävän herkullista: paellaa, serranoa, paisteja, juustoja, tortillaa ja paljon kasvisvaihtoehtoja, mikä yllätti positiivisesti. Maut olivat aitoja, eikä illallista voinut verratakaan laivaristeilyiden noutopöytiin. 
Muina päivinä kävimme joko päivällä tai illalla syömässä ravintolassa. Aamupalan ja iltapalan söimme omassa huoneistossamme, mikä oli mielestäni mukavaa. Omalla parvekkeella oli ihana nauttia aamupalaa rauhassa ja suunnitella päivän ohjelmaa. Sitä paitsi aina pikkusenakin hörpimme appelsiinimehut ja mutustelimme paahtoleivät partsilla. Viimeisenä päivänä kävimme hotellin omalla aamiaisella. Cappuccino ja croisantti Nutellalla maistuivat ihanalta sen yhden kerran, mutten samanlaista pommia joka aamu olisi pystynyt syödä. Ehdin kaivata viikon aikana Keso-raejuustoa (tai edes jotain raejuuston tapaista!) ja mikropuuroa:D
Veikka, mestarikuvaaja, kuvasarjan takana:D

Tarvitsee aamupalaa, että jaksaa pumpata rautaa: 6 leipäviipaletta meetvurstilla ja sulatejuustolla, 3 kananmunaa, 1 lasi mehua ja tötsä jugurttia. Veikan aaminainen siis.

 

Paras kanaceasar ikinä!

Teide. Viikko on suhteellisen lyhyt aika ulkomailla. Tai ainakin itse olisin helposti voinut olla toisenkin putkeen. Mikä nyt ei ole yllätys sinänsä. Ja koska matkamme teemana oli vain ja ainoastaan rentoilu, emme halunneet täyttää päiviä aikataulutetuilla reissuilla. Kuitenkin pitkältä, paremminkin ehkä yksitoikkoiselta, viikko olisi tullut tuntumaan vain aurinkotuolissa loikoillessa. Kompromissina varasimme yhden matkatoimistomme järjestämän retken: matkasimme bussilla maailman kolmanneksi korkeimmalle tulivuorelle, Teidelle (3 718m), joka on muuten Espanjan korkein huippu. Itse bussimatka oli jo itsessään aikamoinen kokemus: pienet, kapeat ja mutkittelevat tiet olivat hurjia, kun tiputusta alas oli jokunen metri. Toisille ehkä liiankin jänskä – onneksi bussikuskimme aika tottunein ja ripein liikkein siivosi erään matkaseurueeseemme kuuluneen naisen aamupalat ajokin lattialta. Matkan aikana huomasi selvästi ilmastovyöhykkeiden vaihtelun ja lukion mantsan kurssi konkretisoitui aivan uudella tavalla. Heh. Vahinko kääntyi onnekseni, kun jätin epähuomiossa karvahupullisen toppatakkini Helsinki-Vantaalla päälleni, sillä ylhäällä Teidellä yli kahden kilometrin korkeudella kalisi todellakin hampaat. Matkaoppaamme oli onneksi ohjeistanut vaatetuksessa meitä jo ennakkoon – säälien katsoin pikkulapsia shortseissa ilman takkia. Oli jännä ajatella, että kylmyys johtui juurikin korkeudesta, eikä niinkään itse ilmastosta. Aurinko porotti ja rusketti kasvoja aivan samalla tavoin kuin alhaalla helteessä, vaikka hytisinkin toppatakki päällä.

Muun ajan me oikeastaan vietimme rannalla, shoppaillessa, tutkaillen paikkoja jalkaisin ja pikkuravintoloissa virvokkeita hörppien. Voitin aaltopelkonikin ja kävin kerran meressä uimassa, jonka jälkeen muuten ihoni tuntui illalla ihanan pehmeältä. Suolahoitoa?

Kalleimmat melonit ikinä:D

Nyt on nasta fiilis. Muistovarasto on tankattu täyteen ja näillä jaksaa porhaltaa taas vähän aikaa hymy korvissa:-)

14 thoughts on “Matkapläjäys!

  1. Aivan ihania kuvia, Teneriffa on tosi kiva paikka! Kuulostaa tosi kivalle reissulle! 🙂 Ja sä oot niin kaunis ❤ Ihan hienoja hiekkalinnojakin innostuit näköjään taiteilemaan 😉 Tää ei nyt sinänsä liity postaukseen, mutta miten tehdään mikropuuroa? :DD

    Tykkää

  2. hei mekin ostettiin ellan kanssa tommonen meloni siellä rannalla! 😀 haha 4,50 per pää eli 9 e yhestä melonista!! no oli hyvää <3 ja vitsi noi teidekuvat, ihan samoissa maisemissa käytiin. ite olin kyllä toppi päällä vuorella ;D ja treenaaminen oli tuolla parasta, meillä oli niin huippusali siinä hotellilla ja oli ihana aina ennen aamiaista käydä heittämässä treeni :) oisin niin halunnut lenkkeilemään, iltaisin olisi ollut ihanat juoksusäät mutta ihan sisäkengillä en viittinyt lähteä juoksemaan :D

    Tykkää

  3. Aaah ihania kuvia! Lomafiilis kyllä välittyy tällekin puolelle ruutua 😉

    p.s. Hörähdin tolle tonnikalapurkille hiekkarannalla ::D

    Tykkää

  4. Haha, joo aikani kuluksi väänsin parit hiekkalinnat;D
    Mikropuuro on maailman helpoin ja nykyisin kuuluu lähes joka aamuuni: mittaa kaurahiutaleet (käy ihan mitkä vaan hiutaleet, ruis, 4vilja, sekoitukset jne.) ja vesi/maito kippoon, tyrkkää mikroon, anna kypsyä joku 3 minuuttia. Puuro valmis! Itse heitän sen vielä jääkaappiin hetkeksi viilenemään. Se jähmettyy ja tulee ihanan paksua – toisia ällöttää, haha:D

    Ja kiitos!<3

    Tykkää

  5. Meiltä se laskutti kympin, murr! Ostettiin ihan vahingossa se meloni, kun se ukkeli tyrkkäsi ne maistiaiset vaan käteen ja sitten se jo mielestään olikin jo myynyt meille koko melonin:D Mutta oli kyllä hirveen hyvää. Eikä Senja, miten ihmeessä tarkenit topilla Teidellä, haha!?:D Se sali, jossa me käytiin oli myös tosi hyvä, lukuun ottamatta liian kovalla pauhaavaa musiikkia (itse en saa kiksejä sellasesta:D) ja sitä puuttuvaa ilmastointia. Kamppeet siellä oli loistavat!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s