Uncategorized
Se pieni ääni.
 
Sekoittui.
Eksyi
Hukkui.
Lopulta kokonaan tyrehtyi.
 
Se pieni ääni.
 
Virkosi.
Voimistui.
Taisteli.
Ja lopulta voiton vei.
 
Se tyttö löytyi.
 
 
Elina aidoimmillaan.

8 vastausta artikkeliin “

  1. Elina, en oo pitkään aikaan kommentoinut sun blogiin, mutta haluan kertoa miten paljon mä oon sulta ja sun blogilta saanut. Ihailen sua ihan hirveästi ihmisenä, pidän yhtenä esikuvanani, ja haluan saavuttaa jotain yhtä hienoa kuin mitä sä olet saavuttanut. Olet kaunis, hyvän – ja terveen näköinen ja elossa. Sun postauksista välittyy kuinka lämmin ja upea persoona olet. Ja sulta mä oon saanut jotain tosi kallisarvoista ja josta oon ikuisesti kiitollinen: halun taistella ja löytää se kadotettu elämä. Sun blogi tsemppaa mua niin paljon, joka päivä ja joka postaus.

    <3

    Tykkää

  2. Menin ihan sanattomaksi. Oikeasti. En tiedä, mitä sanoisin.

    Sanasi ovat hienointa, mitä ihminen voi koskaan kuulla: että on jollain tavoin pystynyt auttamaan toista jatkamaan elämää ja taistelemaan sen puolesta.

    Olen niin suunnattoman onnellinen sun puolesta. Sä olet kuitenkin itse sen kaiken rankan työn tehnyt: päättänyt tervehtyä ja ryhtynyt toimeen. Ja vain sä voit sen loppuun viedä. <3

    Tiedätkö, säkin Jasmin olet hyvin kaunis nuori nainen – ja susta tulee vielä ihan terve sellainen. 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s