Jos tähän asti olen vierastanut huudahdusta aww, niin vähintäänkin yhtä vastentahtoisesti olen käyttänyt lauseenalkua tällä hetkellä minua inspiroi. En jollain tapaa ole mieltänyt sitä kuuluvaksi Elinan sanavarastoon. Innostun asioista ja tietynlaiset jutut kiehtovat minua, mutten oikeastaan ole ajatellut inspiroituvani mistään. Lähinnä olen ihmetellyt kaikenmaailman inspiraatiopostauksia blogeissakin.
Erinäiset asiat sopivat silmääni, kun katselen ympärilleni. Silloin jokin ikään kuin asettuu silmissäni täydellisen oikein. Naksahtaa paikoilleen. Se joku voi olla vastaantulijan housunlahkeiden asettelu saappaissa, vihreä koivunlehti sinistä taivasta vasten, sileä ja täysin ehjä riisikakku, pyöreä matto neliskulmaisen pöydän alla, pastellivärien yhdistelmä valokuvassa, nutturasta karanneet huolettomat haivenet tai servetin päälle suoraan asetellut aterimet. Koko talven kuljin kauppareissut talvitakissani, töppösissäni, legginsit jalassa ja aina sama huivi kaulassa. En siksi, että se olisi ollut mielestäni millään tapaa hieno asu, (kaikkea muuta, ne toimivat niin sanotusti kauppareissurönttövaatteinani) vaan koska silmäni sattuivat asettumaan juuri tuohon yhdistelmään.
Toisinaan tällainen täydellisen visio jostakin asiasta iskeytyy tajuntaan aivan yhtäkkiä. Ilman että olen edes ajatellut saatika nähnyt kyseistä asiaa. Kuten kävi eilen. Turkoosi kynsilakka. Se vain pomppasi mieleeni. Saatoin aiemmin miettiä Turkin matkaa, lämpöä ja turkoosia vettä, alitajuisesti ehkä nysiä kynsiäni, mutten ymmärrä, kuinka pakottava tarve juuri turkoosista kynsilakasta valtasi mieleni harmaana ja väsyneenä sunnuntaina.
Kaupassa Maybellinen hyllyjen edessä tuon täydellisen värin heijastuessa verkkokalvoilleni putkahti täysin samanaikaisesti mieleeni yksi sana, inspiraatio. Herranjumala, tämä kynsilakkaputelihan todella inspiroi mua aivan järjettömästi, mun silmäni niin asettuvat turkoosiin. Oikeasti, nauroin mielessä itselleni. Olen niin pöhkö.
Teitä seuraavat kuvat eivät välttämättä inspiroi. Mutta minun silmäni asettuvat niihin täydellisesti. Tulee levollinen olo. 🙂
Postaus on toteutettu yhteistyössä yhtäkkisen inspiraation kanssa. Järjellä ei ole tämän tekstin kanssa mitään tekemistä.
Elina Heidi Rinkeli 
Nakkeja ja perunasalaattiaaahh.. Apuaahh.. Nälkäähhh..
:'D
Oikeasti kuolasin kuvaa! Hyvin vieläkin muistaa mille ne maistuivat. 🙂
Tykkään kovin siitä, miten sulla on silmää yksityiskohdille. Olen toki huomannut tämän ennenkin. Löydät, ihan etsimättä, niitä kivoja ja kauniita juttuja, mihin se silmä hyvin asettuu. 🙂 Lisäksi katsot ihmistä samaan tapaan kuin minä. Että näkee, eikä vain katso. Jokainen ihminen on tarina, eikä ihan vain pelkästään ihminen. Vaikka toinen olisi täysin tuntematon, eikä sanaakaan hänen kanssaan vaihtaisi. Hän on silti jo kokonainen tarina.
Kivoja piirteitä, mä tykkään. 🙂
TykkääTykkää
Ihania kuvia! Etenkin toi rahka-pähkinä-hunajakombo näyttää aivan ihanalta – pakko koittaa! 🙂
Ihana postaus taas kerran! Sulla on ihan mieletön elämänasenne – moni saisi ottaa mallia. 🙂
TykkääTykkää
Siis joo, kerran vuodessa (vappuna) perunasalaatti menee, mutta ei kiitos useammin. Miten ihmeessä se voi kuulua jonkun tavalliseen ruokavalioon? Itselläni iski ällötys yhdestä kerrasta. Liian tunkkaista:( Ensi vappuna sitten uusiksi, ehkä. 😀
Että näkee, eikä vain katso. Aivan.
Kiitos ja samoin! Itsekin tykkään aika paljon sunlaisista. :')
TykkääTykkää
Täytyy sanoa, että omasta mielestänikin näyttää hirmu herkulta. :DD Olen yrittänyt syöttää komboa sekä äidille että Santulle, mutta havaintojeni mukaan kumpikaan ei oikein innostunut, haha. Kokeile ihmeessä! Hunajaa ei kannata vaan laittaa liikaa, itse ensikertalaisena töräytin vähän liikaa ja ei ollut hyvää – liian hunajaista. 😀
Kiitos. ❤ Aina kun joku kertoo tällaisia kehuja, tekisi mieli välittömästi lisätä, että on minullakin huonoja päiviä, myrtsipäiviä, surupäiviä, kiukkupäiviä ja ärsytyspäiviä. Harvemmin niistä ehkä sitten kuitenkin kirjoittaa. Itseäni ainakaan ei nimittäin kiinnosta silotellut elämäni on täydellistä -blogit. Heh.
TykkääTykkää
Sinulle on blogissani haaste 🙂
TykkääTykkää