Uncategorized

Päiväni treenibloggaajana: loistavaa kuvamatskua ja ruttuisia naamoja.

Pienenä tykkäsin leikkiä milloin kissapetoeläintä ja milloin kaupan piippailevaa tätiä. Aika usein olin kenttää ympäri ravaava heppa ja toisinaan myös koulutaksin kuljettaja – pyörän selässä siis (käsijarrujen napsutus oli vilkun tikitystä).
 
Nyt ajattelin leikkiä treenibloggaajaa. Sekin vaikuttaa kivalta puuhalta ja itse bloggaajat matkimisen arvoisilta. Hehe.
 
Ensin kai kuuluu hihkaista mikä treeni! Tarkoitan aivan oikeasti. Voisin lisätä tähän kohtaan yhden sydämen. <3. Noin. Uskomaton käsitreeni toistui tänäkin maanantaina, etenkin haukkareiden osalta. Olen tähän asti vannonut yksin huhkimisen nimeen. No, teen sitä yhäkin, mutta myönnän nyt myös yhteistreenien buustaavan vaikutuksen. Sain eilen vihdoin Santun mukaan aamusalille, kello kahdeksan:reikäreikä. Ja jösses, miten eri tavalla saakaan tehtyä liikeet loppuun ja vielä vähän sen ylikin, kun toinen on hivenen auttamassa viimeisissä toistoissa. Penkin ja hauisliikkeiden jälkeen olin jo valmis lähtemään kotiin. Tärinästä päätellen. Vaan eikä mitään. Olkapäitä ja ojentajia, sivussa vatsojakin vielä.
 
Toivon, etten koskaan kyllästy siihen rankan treenin jälkeiseen fiilikseen. Toinen sydän. <3. Ihan pakko.
 
Kaksi ehdotonta huippukohtaa eilisen ohjelman aikana olivat hauisten kolmas liike, eli scottipenkissä suoralla tangolla tehty hauiskääntö sekä ensimmäistä kertaa testissä ollut pyllistely-rutistelu-vatsalihasliike. Ihan uskomatonta, kuinka niin naurettavan ja suhteellisen helpon näköisestä liikkeestä saa niin hirvittävän poltteen vatsalihaksiin. Ihanaa. Kolmas. <3. Hihi. Taidan pikkuhiljaa alkaa lämmetä vatsalihastreenillekin. Tähän asti se kun on tuntunut miltei pakkopullalta (ei kuitenkaan aivan, koska pakkopullia en suostu enää nielemään missään muodossa).
 
Day 1: Hei tää on vasta lämppää!

Luvattu ruttunaama. :’D

Because of Arska. Siis Arskakin teki tätä. Sain tosin tietää sen vasta keksittyäni liikkeen.

Ei jaksa. Ei jaksa enää jännittää. Ota se kuva äkkii!
Ei makiaa mahan täydeltä. Kuitenkaan. Hmmp. Harmi kyllä. Jos eilisestä treenistä jäi jäljelle vain märkä, onnellinen läntti, tämänpäiväisestä jalka-selkäveivailusta päällimmäisenä mieleen ainoastaan tunnoton ja mustunut nimetön. Onnistuin tipauttamaan 20 kg kiekon suoraan oikean nimettömän päälle. Älkää kysykö, kuinka sen tein. Luultavasti olin vain liiaksi tällaisessa mielentilassa. Heh.
 

Välissä kävin töissä. Ja söin. Nukuinkin vähän.
 
Pari viimeistä jalkatreeniä eivät ole kulkeneet toivotulla tavalla. Tai periaatteessa ovat kulkeneet. Hikeä pukkaa hitsisti ja tangot kyllä nousevat, mutta sellaista infernaalista treeninjälkeistä tärinää ja seuraavan päivän domssihöyryjä en ole kokenut. Tänäänkin treenin jälkeen olisin voinut jalkojen puolesta vetää uuden setin – vaikka tein vielä ylimääräisiä liikkeitäkin niille perkuleille. Surettaa. Sillä en tiedä, missä mättää. Treenipainot ovat kertoneet nousujohteisuudesta, ihan paikoillani en ole alkanut junnaamaan. Eivätkä ne painotkaan enää aivan minimaalisia ole. Kyykkäsin toissa kerralla ensimmäistä kertaa syväkyykyn 60 kiloa niskassa ja tänään myös. Tällaiselle omatoimiselle harrastajalla ihan okei omasta mielestäni. Sitä kuuluisaa tuntumaa pakaroihin olen myös yrittänyt hakea – treenisalin ulkopuolellakin, eli esimerkiksi kävellessä ja pyöräillessa. 😀 Jotain uutta ärsykettä ehkä? Tarvitsen neuvoja viisaammilta.
 

Day 2: Ja se vähän tyhmä jalkatreeni. Josta ei ole todisteena kuin toimiva peukku ja kovia kokenut nimetön. 🙂

Kaikesta huolimatta nyt on mukava olo. Sängyllä lekotellen munakasta masussa. Ja monta tuntia vielä töiden alkamiseen. Illalla on sitten vielä ihanampaa polkea pimeässä syyssäässä kotiin ja tankata iltapalaa karmaisevaan nälkään. Tykkään yksinkertaisesti aivan yksinkertaisesta arjesta. :’)
 
<3. Noin. Oliks tää nyt neljäs sydän?
 
 
 

12 thoughts on “Päiväni treenibloggaajana: loistavaa kuvamatskua ja ruttuisia naamoja.

  1. Hih ja sydän 😀

    Itsellä ihan sama ongelma jalkatreenin kanssa! Eilen kalenterin mukaan oli jalkapäivä, mutta muistikuvana pelkkää mustuutta ja ketutusta. Ei kulje ei. Tänään käsisetti kulki puolestaan kuin unelma.

    Omalla kohdalla maanantain treeniin vaikutti varmasti viikonlopun liikunnat (kaksi pitkää hölkkälenkkiä) ja tästä johtuva hiilarivaje. Mutta kun ei ne jalat toiminu viime viikollakaan…? Varmaan lajien vaihtelu voisi tehdä hyvää? Itsekin puntin lisäksi lähinnä kävelen ja hölkkään. Ajattelin ehkä joku ilta rohkaistua ja mennä kokeilemaan lenkin sijaan Bokwaa. Tai sitten HOPS, koputan tyhmää päätä, LEPÄÄN? :/

    Tykkää

  2. Täältä tulee vielä yksi sydän! <3
    Ihana postaus 🙂 Noihin jalkatreeneihin voi tietysti hakea vaihtelua esim. toistomäärissä? Jos tuntuma on hukassa niin kannattaa ehkä reippaasti pienentää painoa ja kokeilla erilaisia liikeratoja. Mulla auttoi huimasti kun PT tsekkasi liikeradat kunnollisiksi. Ihan pienillä jutuilla saa vaikutettua tosi paljon! Mulla oli varsinkin tuossa pakaroiden aktivaatiossa jotain häikkää 😀
    Otan osaa nimettömäsi puolesta, olen nimittäin itse sellainen sählä että aina on joku paikka rikki…

    Tykkää

  3. Totta! Ja kunnon treenarit pitää vissiin aika ajoin kevennettyjä viikkoja? Tuolloin taidetaan treenata pienemmillä painoilla (pitää kuitenkin tuntua) ja treenikertoja on normaalia vähemmän…?

    Tykkää

  4. Jep, jotakin uutta ehkä jossain muodossa meidän jalkamme kaipaavat, voi hyvin olla (hei, mikä on bokwa?:D)! Ja tietty hiilareita ja LEPOA. Hmmm. Jotain uutta ärsykettäkin varmaan.

    Eiköhän se tuntuma taas sieltä löydy. Joskus on tällaista ja se kai kuuluu tähän touhuun. 🙂

    Levontäyteistä loppuviikkoa Sirpan koiville. 😉

    Tykkää

  5. Hyviä huomioita Hilla!
    Itse asiassa olenkin jo jonkin aikaa tehnyt siten, että toisena jalkapäivänä teen pidempiä sarjoja pienemmillä painoilla ja tiistaisin viikon ensimmäisenä jalkapäivänä sitten voimapainotteisemmin – kun tykkään niin niistä maksimeistakin. 🙂 Täytynee vähän lisää vielä fiksailla.

    Ja juu, nuo liikeradat ja tekniikka ovat kyllä ensiarvoisen tärkeitä. Siitä onkin jo jonkin aikaa, kun veli on ne tsekannut. Voisi olla taas ajankohtaista. Omille virheille kun tulee tosi helposti sokeaksi.

    Katselin juuri Gymlogia ja löysin pakaraspecialin: http://www.youtube.com/watch?v=ybR4XJiPQ8w Mielenkiintoista ja hyviä neuvoja!

    Ja hei, kevennetyt viikot! Pidättekö te sellaisia? Itse en oikeastaan malta, vaikka tiedän, että ne olisivat järkeviä silloin tällöin (tai säännöllisesti). 😀 Näin olen lukenut, että intensiteetti ja painot ovat huomattavasti pienemmät, treenikerratkin, koska tarkoitus on kevennellä ja antaa kropan palautua (ja kerätä virtaa).

    Tykkää

  6. Hih, kirjoitat niin hauskasti, että melkein jopa tällaisia sali-pumppi-jumppa -treenitekstejä on mukava lukea 😀 Toivottavasti et kuitenkaan pelkästään rupea salihommista kirjoittelemaan, tätä lukijaa kun nyt ei painojen luvut ja toistojen määrät juurikaan kiinnosta. Mutta vitsit on kiva lukea, miten oot löytänyt oikeasti niin omat jutun ja ihan parasta, että pääsette yhdessä poikäystäväsi kanssa tekemään yhteisiä harrastuksia 🙂

    Tykkää

  7. Huh, pakko laittaa kommentti, että voi jalkaparat! Eksyin pienellä päivälenkillä ja lepopäivän liikuntasaldoksi tulikin 2,5 tunnin harhailukävely. Tuska. Aika heikolla hapella väännettiin päivällinen, mutta jospa se tästä. Ensi kerralla katon kyllä reitin vähän tarkemmin 😛

    Ja tuo bokwa on lyhyesti määriteltynä aakkos-aerobic-tanssia? Siinä tehdään keholla aakkosia tanssin muodossa, mutta liikeradat muistuttaa helppoja aerobicliikkeitä. Ainakin näin sen ymmärsin, kun ohjaaja siitä mulle selitti 🙂 Ja sopii myös kuulemma ihmisille, joilla on kaksi vasenta jalkaa eikä lainkaan rytmitajua (MINÄ!).

    Juttelin tänään oman naprapaatin kanssa ja hän sanoi, että joskus salilla ei välttämättä saa tuntumaa A) puutteellisten liikeratojen tai B) kehon virheasentojen vuoksi. Itsekin olen huomannut, että jos lantio ja yläselkä on kiertynyt ei pakaraan saa tuntumaa, vaikka miten vääntäisi. Ihminen itsehän ei välttämättä edes huomaa noita virheasentoja. Kannattaa siis ainakin pikatsekata oma keho peilin edessä, että onko suoliluut/lantio/hartiat/solisluut tasapainossa. Ja sitten ottaa salille mukaan kaveri, joka pystyy varmistamaan kropan oikean asennon ja tekniikan puhtauden 🙂

    Tykkää

  8. Hehe, no en nyt kokonaan treeniblogiksi kuitenkaan. 😀 Mutta oikeasti olen miettinyt tässä, mitä kaikkea voin tänne kirjoittaa, tai siis millaisista aihepiireistä. Päädyin sellaiseen aiherajaukseen kuin Elina. Kirjoitan kaikesta, mikä liittyy Elinaan, kiinnostaa minua tai muuten vain herättää ajatuksia. Kaikesta sellaisesta, josta on kiva kirjoittaa. 🙂

    Ja juu! Salihommat ovat kyllä kivoja, nyt Santunkin kanssa yhdessä. :3 Ihana kuulla, että jaksoit uskollisena lukijana kahlata tämänkin läpi. ❤

    Tykkää

  9. Oijoi. Varsinainen lepopäivä. Sitä sattuu. :'D
    Bokwa kuullostaa kyllä erikoiselta, mutta kivalta! En ennen ole tuollaisesta kuullutkaan. Varmasti aika hauskaa. 🙂

    Ja jep, pikatsekkaus huomenna tiedossa, jos miltei tyhjillään olevat akut (huonosti nukuttujen öiden vuoksi) ehtivät latautumaan riittävästi, heh. Itselläni on ollut tuon lantion kanssa varsinkin alkuaikoina juurikin ongelmia – tai oikeastaan se lantio on kiusannut jo ties kuinka kauan. Pienenä jo esteratsastuksessa pyllistelin oikealle. 😀

    Tykkää

  10. Itse pidän kyllä salitreenittömiä viikkoja, jolloin kävelen, venyttelen, teen kevyttä aerobista ja käyn tankotanssissa sekä akrobatiassa 🙂 sen jälkeen riittää puhtia! Treenin keventäminen vaatii kyllä pääkopalta paljon, mutta palkitsee kun lihakset, hermojärjestelmä ja mieli ehtivät palautua 😉 kevennetyllä viikolla mennään itseasiassa tälläkin hetkellä!

    Tykkää

  11. Aivan oikea aihevalinnan rajaus mun mielestä! Silloin blogi säilyy taatusti mielenkiintoisena ja hyvänä, kun kirjoittaa juuri siitä mistä itse haluaa 🙂 Hih, toki tulee tekstit luettua (osa tarkemmin, osa ei niinkään) ja olisi itseasiaasa mukava lukea joskus esim. jooga testailusta, jos joskus innostuisit vaikka kokeilemaan 😉 Miltähän se puntin ohella tuntuisi 😀

    Tykkää

  12. Oooh, olen niiiiiin pitkään halunnut alkaa harrastamaan, edes kokeilla kunnolla, joogaa tai pilatesta! Tai kahvakuulailua. Jos olisi vain aikaa ja mahdollisuuksia enemmän. 😦 Mutta kyllä, loistava idea tuokin, ihan varmasti joskus aion toteuttaa!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s