Uncategorized
Osin tyytyväisyys ja onnellisuus vaativat vertailupohjaa. Ei niinkään niiden syntyminen, mutta löytäminen. Etsimään alkaminen on toisinaan haastavaa, jos ei ole koskaan käynyt vastakkaisessa suunnassa kokeilemassa.

Olen kysellyt lähipäivinä itseltäni, miksi ihmeessä mahanpohjaani alkaa kutitella ryhtyessäni laskemaan kemian tehtäviä keittiön pöydän ääressä – miksi se tuntuu kivalta, vaikken ehkä koskaan tule pääsemään sisään sinne, jonka vuoksi oikeastaan lasken?

Yksinkertaista. Minulle tajuta. Olen järjettömän onnellinen päästä, joka toimii ja järjestä, joka leikkaa. Kohmeinen ajatus on yhä muisto, joka ei tänä päivänä kuitenkaan lamauta. Enää.
Keittiön pöydän ääressä minut valtaa tunne – kaikkivoipaisuudesta ja rajattomuudesta. Juoksen kaksitoista ja puoli kilometriä, nostelen maasta kahdeksankymmentä kiloa ja lasken oikein laskun, joka ennen oli vain käsittämättömiä numeroita rivissä. Hymyilen leveästi ilman yhtäkään möykkyä mielessä.
Sellaisena hetkenä voisin juosta ulos aurinkoon ja karjua kaiken, siis aivan kaiken, sisältäni ulos. Pienen Rinkelin muistot, menetetyt vuodet, taistellut hetket, sairaan Rinkelin menneen tuskan, kasvavan onnen, salassa hoivatun ilon ja nykyisen saavutetun. Elämän.
Kun aurinko siintää taivaanrannassa aamuisin, tunnen suunnatonta rakkautta sisälläni tätä kaikkea kohtaan. Joskus tuntuu, että minulle on suotu toinen mahdollisuus. Olen jopa hivenen luottavainen, sillä tiedän, etteivät satunnaiset huonot päivät tai suuremmatkaan epäonnistumiset pysty viedä tätä pois minulta. Oli kehoni minkä muotoinen vain, pääsin sisään kouluun tai en, minä olen kuitenkin koko ajan täällä sisälläni. Siinä en epäonnistu, sitä en kadota. Enää.  

Tänään on loistava tiistai hymyillä. 
🙂

16 vastausta artikkeliin “

  1. Tänään on todellakin loistava tiistai hymyillä! Tämä sun teksti sai tosiaan hymyilemään ja leveästi 🙂
    Olet tullut niin hirmuisen pitkän matkan ja on ihanaa nähdä kuinka susta paistaa tuo elämänilo!

    Kaikkivoipainen Elina ja maastaveto 80! <3

    Tykkää

  2. Voi upea Elina!
    Kaunis, kaunis kirjoitus.
    Tää oli koskettava ja pohdittava teksti, joka tosiaan pisti täälläkin hymyilyttämään!

    Oot kaikinpuolin kadehdittavan vahva 😉

    -Katri 🙂

    Tykkää

  3. Kaikista onnellisin olen löydetystä elämänilosta ja sen metsästämisestä voisin kirjoitella vaikka kuinka. 🙂 Kiitos. Olet ihana. ❤

    Tykkää

  4. Voi kiitos, ihanasti sanottu. 🙂 Hyvinvointi ja elämännälkä ovat mulle nykyisin tosi tärkeitä juttuja – jos ennen en osannut niitä niin ajatella.
    Haen lukemaan ravitsemustieteitä ja on muutama muukin varasuunnitelma. 🙂

    Tykkää

  5. Ihanaa, kun laittoi hymyilemään. :') Onnellisena tämän kirjoitinkin. Kiitos, Katri!

    Heh, ja en kadehdittava kuitenkaan. Melkein jokainen pystyy, kun samalla tavoin yrittää. Varmasti. 🙂

    Tykkää

  6. Voi Nette, kiitos. :') Itsekin olet upea tyttönen, muista myös se. Oikeasti aika usein sitä vaan unohtaa olla ylpeä itsestään, kun suuntaa jo eteenpäin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s