Hassua, että välillä tuntuu siltä. Siis uupuneelta kaikesta touhusta. Hassua erityisesti sen vuoksi, ettei näennäisesti ole kuin istunut kotona – ja töissä. Tosiasiassa sitä on kuitenkin ehtinyt päivän aikana vaikka mitä; oivaltaa, ilahtua, pähkäillä, huomata, arvuutella, kiittää, syöksyä epätoivoonkin ehkä, tietysti kavuta sieltä ylös, ikävöidä, huolestua, huolehtia, yrittää, onnistua, nauraa ja räkättää. Ja kaikki vain ja ainoastaan oman pään sisällä, mahdollisesti edes kättä liikauttamatta. Vähemmästäkin väsähtää.
Ihan tavallistakin tavallisempi päivä. Se näyttäytyy monelle sellaisena. Pienien asioiden pitäminen suurena voi tehdä päivästä kuitenkin erityisen. Jokaisesta maanantaista ja joka viikko uudelleen saapuvasta keskiviikosta. En tiedä, luulen, että toisaalta suuria asioita alkaa helposti pitää pieninä, tavallisinakin, jos niitä ilmestyy elämään liian usein ja paljon. Yltäkylläisyyttä. Entä sitten, kun valtava muuttuu pikkuruiseksi? Silloin on jo aika kaukana elämän hienoudesta, siitä ytimestä, eli ihan pienestä.
Tavallinen lauantai. Jolloin mustikkasormetkin aamu neljältä olivat huomionarvoiset.
”Hei, nämä mustikkasormeni, nehän ovat kuin Fagervikin marjaretket!”
”Takkutukka. Ikuisesti. Vuodesta 1992.”
”Päivän paras hetki. Ensimmäistä kertaa marjoja puurossa. Ei omaperäistä, mutta uutta. ”
”Uusi kahvi. Maistuu viime kesän ulkomaanmatkalta. Melkein tunnen paahteen – ja hyttyset – ihollani.”
”Ei hääppöinen pikaeväs. Tauolla sitä popsii nälkäisenä iloiten mitä vain.”
”Aamuisin olen tyytyväinen päätöksiini, vaikka illalla ne usein mietityttävätkin.”
”Ihan oma hetki. Kello kolmentoista kahvi kotona. Kuusi tuntia töitä takana ja kuusi tuntia lukemista edessä. Ei moni uskoisi, että oikeastaan hirveän mukavaa.”
”Kotivaatetus, rönttöluukki, paras asu.”
”Pizzamauste. Eikä lisättävää.”
”Jotain oli ilmestynyt päivän aikana laskujen keskelle.”
”Pääsiäinen ei ole mitään ilman traditioita.”
”Voi ei, kaks Nasua!”
Rauhallista ja ehkä hivenen suklaistakin pääsiäistä!
Elina Heidi Rinkeli 
Mitä puuroa tuossa kuvassa on? jos kaura, niin mistä hiutaleista 🙂
TykkääTykkää
Ihan Pirkan luomu kaurahiutaleita. 😀
TykkääTykkää
Oon miettinyt, että jos olis mahdollista taltioida kaikki päivän aikana mieleen putkahtaneet ajatukset esim. elokuvaksi, en varmaankaan jaksaisi katsoa edes yhden päivän tuotoksia – ajatuksia kun tuppaa pyörimään päässä niin vimmatun paljon jatkuvalla syötöllä, vaikka sitä ei kukaan päällepäin edes näe 😀 Ajattelu voi olla myös asiasta riippuen oikeasti rankkaa ja väsyttävää ja se kyllä käy toisinaan ihan työstä… 😀
TykkääTykkää
mun paita >:) t. lanttu
TykkääTykkää
Ihan totta! 😀 Sellainen elokuva olisikin aika mielenkiintoinen, olen itsekin joskus ajatellut samaa. Itselläni ainakin se olisi aika vaikeaselkoinen varmaan, heh.
TykkääTykkää
Paras. :'D
TykkääTykkää