Joskus se on vain otettava.
Vaikka sitä ei muka ole.
Uskottelee joku.
Itse se ei ainakaan tule.
Mutta kun pienikin riittää.
Lyhykäisyys ei tee sitä mitättömäksi.
Oikeastaan vain arvokkaammaksi.
Aikaa (ja voimia) ei ollut perinteisille vappuhulinoille. Toisten viilettäessa kaupungilla minulle onneksi seuraa piti Hello Kitty. Taidan olla aina ja ikuisesti äidin pikkutyttö vappupallo kädessä. Nyt ehkä osaan jopa nauttia enemmän siitä. Vappupallosta. Pieni Rinkeli kun pelkäsi ja murehti aina vain sen tyhjenemistä. Oikeastaan se jokavuotinen oli aina aikamoinen taakka.
Onni on se, että syömiselle on aina aikaa. Syömisen varjolla pääsin kuin pääsinkin viettämään hivenen vappua. Itsetehty perunasalaatti, ohje omasta takaa. Kesolla terästettynä tietysti. Simapullonkin löysin jääkaapista, itse pullotettua, luonnollisesti. Tuli mukava mieli, vaikka rusinoita tuijotellessani kertasinkin vain alkoholikäymisen kaavaa.
Elina Heidi Rinkeli 
Mullakin oli Hello Kitty -ilmapallo jokunen vuosi sitten. Se soitti kitaraa, tietysti. 😉 Aki osti sen mulle. Se kesti parikin vuotta sellaisena puolitäytenä. Sitten ennen muuttoa Suomesta me päästettiin se taivaalle kodin takapihalta. Ja mä vollotin. :')
Ja Keso. ❤ Nyt tiedän, mistä puhut!
TykkääTykkää
Mä en kestä. Kitarallinen Hello Kitty. :')
Ja Keso, todellakin! Kannattaa testata sekoittaa siihen marjoja, mustikkakeso on mun lemppari. Ja jäävuorisalaatin ja kurkun kanssa ihan täydellistä myös. 😀
TykkääTykkää