Sen jälkeen, kun kuvainnollisesti irtauduin äidin helmoista, mietin välillä aika rankastikin, tulenko olemaan kenellekään enää ikinä spesiaali. Tai tuleeko kukaan olemaan minulle vielä spesiaali.

Siis sellainen, jota jaksaa katsella kahdenkin päivän kiukuttelun jälkeen. Sellainen, jonka kanssa vastavuoroisuus tuppaa unohtumaan – spesiaalille kun haluaa niin hirvittävästi hyvää. Sellainen, josta huolehtiminen tulee kuin itsestään. Sellainen, jota alitajuisesti kaipaa päivän jokainen minuutti. Sellainen, jonka kanssa epäröintiä ei kaipaa. Sellainen, jolle kaikki asiat on luonnollisinta kertoa ensimmäisenä. Sellainen, johon kyllästymistä ei tarvitse pelätä. Sellainen, joka jokaisella kerralla näyttää entistä kiinnostavammalta. Sellainen, jonka kanssa loksahtaa tunnetasolla. Sellainen, jolle jaksaa väsyneenäkin valmistaa ruokaa. Sellainen, josta ei kaipaa lomaa (kuin ehkä kerran parissa vuodessa). Sellainen, jota on vaivihkaa kiva tutkailla. Sellainen, joka tuntuu tutulta, mutta jonka uudet puolet ottaa mielellään vastaan. Sellainen, jota jaksaa, jaksaa, jaksaa. Sellainen, jonka taakkaa haluaisi välillä kantaa. Sellainen, jonka kanssa tulevaisuus näyttää yhteiseltä. Sellainen, jonka yksinkertaisesti haluaa nähdä aivan kaikenlaisissa tilanteissa ja niin hyvässä kuin pahassa. Sellainen, jonka kanssa on jatkuvasti keskityttävä, ettei pidä kiinni liian tiukasti. Sellainen, joka tuntuu erityiseltä itselle. Sellainen, joka nostaa vilpittömyyden uudelle tasolle.

Sellaisista asioita minä itse tunnistan omassa elämässäni spesiaalin ihmisen.

Spesiaalina ihmisenä oleminen on kai jollain tapaa hiukan haastavaa tai ainakin erilaista. Nimittäin se, mikä tekee ihmisestä toiselle spesiaalin, on se, mitä ihminen oikeasti on ja on aina ollut. Ilman yritystä olla määrätynlainen. Vaikeinta siis kai on, ettei erityisyyteen pysty tarkoin vaikuttamaan, kuten niin moneen muuhun asiaan. Vaikka haluaisikin. Toisen erityisyyden näkee ja tuntee – tai sitten ei. Luulen, ettei se ole niinkään ajan saatossa harjaantuva taito.

Jotenkin toivon, että mahdollisimman moni sai tänä aamuna herätä jonkun silmissä spesiaalina.