aamuajatukset · itsetutkiskelu · oma elämä

Sinähän olitkin riittävä.

Väsähtänyt Elina, katso taaksepäin. Huomaathan: sinähän olitkin riittävä.

Riittävä enemmän kuin rämpimään. Riittävä suoranaisesti suoriutumaan. Riittävä alkusyksyn haasteisiin, pimeneviin päiviin ja pitkiin rupeamiin. Riittävän rohkea uuteen, oppeihin itsestä ja ihmisyydestä. Riittävä aivan jokaisella tenttipaperilla. Riittävä niillä raporteilla, joihin kunakin hetkenä kykenin. Täysin riittävä valvottujen öiden jälkeen elämään. Riittävän vahva yön hiljaiset tunnit kohtaamaan. Riittävä itkun keskellä nauramaan. Riittävä kiireen keskellä onneen pakahtumaan. Riittävä kiireisenäkin kelpaamaan. Riittävä epätoivon aalloissa eteenpäin katsomaan. Riittävä kaiken sen keskellä iloitsemaan. Riittävä myöntämään. Riittävä uupuneenakin ylpeästi päättäväisyyttä kantamaan. Riittävä maailmasta toiseen hetkessä siirtymään. Riittävä pelon riittämättömyydestä kohtaamaan.

Vaati vain riittävän vaikuttavan ajatuksen.

Että olen riittävä itseeni uskomaan.

blogi133

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s