ajatuksia · rakkaus · vähän runoo

Meidän kaarnalaiva.

Kaarnalaiva tuuliajolla
ja rantaviiva vinkura.

Keulan kurssi hukassa,
taivas meren pohjassa,
ankkuri pilven reunalla.

Yli laidan,
huutaa ajatuksista jokainen.
Ja kaarnalaivan kapteeni hyppää perässä.
Tuuliajolla eikä miehistö tiedä toimia.

Jokainen kerta, kun kotioven kiinni painat.

blogi228.jpg

Yksin mä olen vähän haahuileva puolikas haamu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s