Kun helposta tuli epäaito.

Olisi helppoa olla hyväntekijä, jos olisi enemmän rahaa.

Olisi helppoa olla esimerkkinä, jos tietäisi aina järkevimmän toimintatavan.

Olisi helppoa olla tukena, jos osaisi oikeat sanat.

Olisi helppoa välttää kinoja, jos ei koskaan kyseenalaistaisi mitään.

Olisi helppoa edetä, jos ei koskaan katselisi taaksepäin.

Olisi helppoa olla aina rationaalinen, jos tunteet pystyisi sivuuttamaan.

Olisi helppoa olla joka tilanteessa täysin vilpitön, jos pystyisi olla kuuntelematta ennakkoluuloja.

Olisi helppoa kantaa toisen murheita, jos omat ongelmat eivät koskaan painaisi.

Olisi helppoa olla aina valmis auttamaan, jos tervettä itsekkyyttä ei omaisi lainkaan.

Olisi helppoa olla miellyttävä, jos tietäisi aina, mitä toinen haluaa.

Olisi helppo olla aina samaa mieltä, jos valehdellessa pystyisi katsoa toista silmiin.

Tietyillä toimenpiteillä elämän voi tehdä helpoksi. Helpommaksi. Hyvin helpoksi. Voi tukahduttaa, sivuuttaa, olla ottamatta huomioon tai kylmästi skipata. Voi perustella sanansa ja tekonsa muulla kuin rehellisyydellä. Voi olla hiljaa, voi sulkea silmänsä. Voi unohtaa itsensä, voi unohtaa toiset, voi unohtaa tunteet tai järjen. Voi vaikka lakata olemasta. Vain jotta kaikki olisi helpompaa.

Mutta onko kaikki sen arvoista?

Helppo. Se saattaa joissakin konteksteissa olla yhtä kuin epäaito. Ainakin aito, josta on lohko rehellisyyttä poistettu. Antoisa elämä ei ole aina helpointa; se haastaa, pyörittää ja saa ymmälleen. Juuri sen vuoksi sillä on niin paljon tarjota – koko repertuaari. Elämää kannattaa välillä kokeilla kohdata jatkuvan sivuamisen sijaan.

Mitä ajan takaa?

Sanat suuhun syötettynä. Samanlainen hymy jokaiselle. Opittu fraasi lohduttajana. Toimintatapa yleispätevä. Varmasti toimiva, pintapuolisesti. Kaikille kyllä jotakin, mutta ei kenellekään riittävästi. Jokaisen kaveri, mutta ei kenenkään uskottu ystävä. Paljon, mutta ei mitään kunnolla. Hauska, mutta ei erityisen kiehtova. Hyvin helppo, mutta ei kovin antoisa.

Olisi helppoa aina vain hymyillä, jos oma elämä olisi aina vain helppoa.

Mutta olisiko hymy silloin aitoa?