Lauantai oli hellä.

Etsivä löytää. Toisinaan en tohdi penkoa. Sattuma johdattaa. Taitaisin todennäköisyyslaskut, jos haluaisin. Kohtalo järjestää. Pidän niin ajatuksesta.

Siten oli täysin luonnollista istua lauantaina saman pöydän ääressä ystävien kanssa. Luonnollisuus tarkoittaa avoimuutta, vilpittömyyttä ja välittömyyttä. Sivistyssanakirjan mukaan. Jotain sellaista, joka ei synny väkisin, herkullisesta ruoasta tai periaatteessa kivasta seurastakaan. Minun mielestäni. Ennemminkin se saa alkunsa samankaltaisuudesta, syvemmästä yhteydestä. Sellaisesta, jota on tai ei ole heti alkujaan. Jos keksisin kauniimman ja herkemmän vaihtoehdon ilmaukselle ”kaikilla klikkas heti” käyttäisin varmasti sitä kuvaamaan lauantai-iltaa ja silloista olotilaa.

Mä tiedän olevani oikeassa seurassa silloin, kun löydän oman paikkani helposti siitäkin huolimatta, ettei paikkoja ole nimikyltein merkitty. Hei kuvainnollisesti, mutta myös kirjaimellisesti.

Mä tiedän haluavani kuulua joukkoon, kun kello kakskytkolmekaan ei saa mua väsähtämään ja kaipaamaan kotiin. Hei kofeiinittakin!

Mä tiedän oloni hyväksi silloin, kun unohdan ajatella ennen hörähtämistä tai kun puhun enemmän kuin ajattelen. Hei jälkimmäinen vaatii revansseja.

Mä tiedän löytäneeni jotakin arvokasta, kun yhtäkkisesti todella tahdon enemmän, syvempää ja pysyvää. Hei mitä tulee ystäviin ja ihmissuhteisiin.

Lauantaina oli hellä.

Tuon kaiken välittömyyden ympäröimänä kohtasin siltikin hetken mittaisen tiedottomuuden: mitä minä tämän pöydän ympärillä oikeasti teen. Se ajatus ei edes viitsinyt pysähtyä, vaan jatkoi suoraan matkaansa. Ei sillä ollut perässään kunnollista kysymysmerkkiäkään. Se ajatus kumpusi ainoastaan yhdestä suuren suuresta tunteesta: Rinkeli on niin hämmentyneen onnellinen elämäänsä tupsahtaneista ihanista ihmisistä, ettei vieläkään oikein osaa sijoittaa itseään joukkoon.

Yhtään rapua en syönyt, paahtoleipä oli hyvää ja jälkiruoka sellaista, että opetan omankin miehen tekemään sitä.

10 vastausta artikkeliin “Lauantai oli hellä.”

Olipa koskettava kirjoitus ihanalta ja lämpöiseltä ihmiseltä <3
Tuo miten tietää olevansa oikeassa seurassa kun löytää paikkansa pöydästä ilman nimilappuja iski muhun, niin totta!
Miten meikäläisenkään ujous ei vetänyt mua erilleen, olin oikeassa seurassa <3

http://outikarita.fitfashion.fi/

TykkääTykkää

Vastaus

Ihana! Niin osasin odottaa tällaista elinamaista postausta 🙂 <3

Kuten äsken viestissä laitoin, niin miulla se kysymysmerkki on melkein tullut vasta nyt jälkeenpäin. Mutta kun tarkemmin miettii, niin se taitaa olla sittenkin huutomerkki ja onnellisuuden sekä kiitollisuuden perässä 🙂

TykkääTykkää

Vastaus