ajatuksia · itsetutkiskelu · rakkaus · vähän runoo

En itsestäni lohkeilisi.

En minä syyttä pyytäisi
murusiani maasta riipimään
enkä itsestäni lohkeilisi
jos koossa pysyisin
ilman tahmaista
rakkauttasi.

Käsittele muruseni
tönköimmällä
rakkaudellasi
kun olen vain sirpale
omalla kämmenelläni.

blogi2222

Joskus koossapysyminen on vain jonkin tahmaisen varassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s