elämä · kolmistaan · vähän runoo

Pikkututkijalle.

Onnellakin on kulmat
eikä linnuilla toimi aina siivet.

Joskus mieli kulkee ja jalat eivät.
Siltaa paremmin voi kantaa yli oma loikka.

Ampiainenkin kaipaa rauhaa ja kotia,
känkkäränkkä taas ymmärrystä ja tyynyä.

Pimeässä kiiluvat kivatkin silmät,
aurinko taas ei paljasta aina kaikkea.

Aronia on makeaa ja mansikka karvasta, joskus.
Äläkä äitiäkään aina usko.



Kuinka minä sinulle sylistäni esittelen elämää?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s