elämä · kolmistaan · vähän runoo

Pikkututkijalle.

Onnellakin on kulmat
eikä linnuilla toimi aina siivet.

Joskus mieli kulkee ja jalat eivät.
Siltaa paremmin voi kantaa yli oma loikka.

Ampiainenkin kaipaa rauhaa ja kotia,
känkkäränkkä taas ymmärrystä ja tyynyä.

Pimeässä kiiluvat kivatkin silmät,
aurinko taas ei paljasta aina kaikkea.

Aronia on makeaa ja mansikka karvasta, joskus.
Äläkä äitiäkään aina usko.



Kuinka minä sinulle sylistäni esittelen elämää?

Jätä kommentti