aamuajatukset · syvällistä · vähän runoo

Viisari vaille sinä.

Unessakin silmäni ovat auki sinulle.
Ummistan vain ajatukset, joissa et esiinny.

Pidän ajatuksesta, etten näe ääriviivojasi.
Minä tunnen ne koskemattakin.

Yöt ovat lyhyitä sinun vierelläsi,
kun lasken hiussuortuviasi.

Haron sitä kaikkea meidän välillämme.
Haukon samaa henkäystä kuin sinä unessasi.

Kello on
viisaria vaille sinä.



Miksi rauha katoaa pään koskettaessa tyynyä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s