ajatuksia · itsensä kuuntelu · oma elämä · oma hyvinvointi · Ruoka · syvällistä

Ehdoton suhtautuminen.

Kyllä sen niinkin voi tulkita. Oikeastaan tarkoitan ihan sitä juuri. 
Että kaikkein merkittävin elämänlaatuani kohentava tekijä on ollut ehdottomuudesta kieltäytyminen elämän jokaisella osa-alueella.
Voin elää arjen herkuitta. Samoin kuin välttää lihansyöntiä. Olen käyttämättä makeutusaineisia höpöjä enkä liiemmin kulauttele alkoholillisia drinksuja. Mutta ainoa, josta ehdoitta kieltäydyn, on täysin ehdoton suhtautuminen mihinkään. Minulle itselleni se on selkeää eikä se vaivaa päätäni. Että ei, en ole absolutisti, vaan käytän alkoholia silloin, kun sopivaksi näen eli näin omin sanoin harvahkosti. Ehdoitta kieltäytyminen ehdottomasta suhtautumisesta tarkoittaa myös sitä, että ei, en ole lakto-ovo-pesco-vegetaristi, vaikka en muistakaan, koska viimeksi liha on kuulunut osaksi päivittäistä ruokavaliotani. Lihapullan söin viikonloppuna. Cocis Zeroa join juuri äsken. Ne ovat minulle ihan okei -asioita.
Mutta minä ymmärrän heitä, joiden on hankala ymmärtää. Olen nimittäin itsekin sortunut ei-edes-niin-hirveän-kauan-aikaa-sitten ajattelemaan ainoastaan helppoja ajatuksia, näkemään maailman mahdottoman musta-valkoisena. Silloin mietin, että voin olla joko laiha tai lihava, hirveän onnellinen tai kamalan surullinen, täydellinen tai täysi toope. Se kaikki mustan ja valkoisen välissä on joko näkymätöntä tai turhaa. Meneekö maailma tosiaan niin?
Jokainen elää omalla tavallaan. Voi olla, että jossakin on henkilö, jolle ehdottomuus sopii älyttömän hyvin. Että hän ei pistä itseään kärsimään ehdottomuuden edessä tai että hän saa paljon hyvää itsestään irti ehdottomuuden avulla. Omalla tutkimusmatkallani itseeni olen kuitenkin todennut, että minulle on hyväksi kiertää sellainen käyttäytymis- ja ajattelumalli kaukaa. Ankaran omistautuvalle ihmiselle ei sovi joustamattomuus. Ei, vaikka ehkä haluaisikin. Olla esimerkiksi vegaani.
Kun tietää oman linjansa ja uskaltaa pitää sen, on helpompaa olla kamppailematta itsensä kanssa ja pettymättä omaan toimintaansa. 

9 thoughts on “Ehdoton suhtautuminen.

  1. Voi, samastun ja ihana lukea sun tekstejä, oot niin taitava pukemaan (mun) ajatuksia sanoiksi..:D 🙂 olen laiska kommentoimaan, vaikka monesti mieli tekisi antaa positiivista palautetta sulle, koska olet niin aito ja älykäs monella tapaa, ja verbaalisesti äärettömän lahjakas ja sulla on tunneälyä ihan niin paljon, että usein saan kylmiä väreitä näitä sun blogitekstejä lukiessa..:D Luen silti vaan joka kerta ilomielin ja mielenkiinnolla ajatuksiasi, joita tänne kirjoitat vaikka en juuri kommentoikaan.

    Toivotan sulle ihanaa kesää ja iloa työpäiviisi! Pst. olen joskus kommentoinutkin sulle, Viikissä olen suhun joskus vuosi sitten törmännyt, mutta emme tunne toisiamme 😛

    Tykkää

  2. Mun mielestä on aina vaan niin ihana kuulla, että joku on hiffannut mun tekstin ja kokee samanlaisia tuntemuksia. Kiitos ihan hurjasti! :')
    Ja hei, sinä viikkiläinen! Nykäise ihmeessä hihasta, jos satutaan syksyllä törmäämään, hih.

    Tykkää

  3. Mä oon niin samoilla linjoilla sun kaa! Sitä joutuu vaan ensin testaamaan rajojaan ja hakemaan sitä itselleen sopivaa ajatusmaailmaa, lopussa ”palkinto” kuitenkin odottaa. -Roosa

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s