ajatuksia · häät · lifestyle

Häähömppämuistion ylöskirjaus 1.

Rakas Rinkelin häähömppämuistio. Päiviä on tänään jäljellä 472.

No nyt olen saanut osviittaa siitä, miltä tuntuu saada myöntävä vastaus suureen kysymykseen. On kulunut nimittäin parisen viikkoa siitä, kun itse sanoin kyllä – tai joo tai juu tai jotakin sen suuntaista. Hatarat mielikuvat eivät ole vieläkään palautuneet terävämpinä päähäni. Eilen sitten mallailin hästägin risuja mielessäni huudahdukselle shesaidyes, kun toinenkin tulevista kaasoistani myöntyi tehtävään. Veikkaan, ettei se ollut vastahakoinen vastaus, vaan ihan aidosti iloinen nyökkäys. Hääjärjestelyt tuskin voivat paremmin alkaa kuin saamalla maailman parhaat kaasot koko päiväksi omaan käyttöön?

Päiviä on onneksi vielä jäljellä ruhtinaallisesti. Sellaisessa uskossa ainakin elin vielä ennen viime viikonloppua. Sunnuntaina olin nimittäin plompsauttaa silmät päästäni aamupuuroon, kun luin toisten valokuvaajien olevan jo varattuja jokaisena kesän 2018 viikonloppuna. Ja minä kun luulin, että olen tavalliseen tapaani vain yltiöpäisen innokkaana aikaisin liikkeellä – ehei ja noway. Toisaalta oli aika kiva kuulla, että enää ei tarvitse selitellä tai puolustella kenellekään omaa hömpöttelyä, vaan pian on oikeasti toden teolla aloitettava koko hömppääminen. Mutta toisaalta taas. No niin. Kaikkihan tiedämme, mitä hömppääminen tarkoittaa. Tulevan aviomiehen näkökulmasta ainakin tuhansia ootsäjoottanutselvää-puheluita töihin vaimon pomppiessa tasajalkaa luurin toisessa päässä. Siis innostuksesta vain. Hömppääminenhän tarkoittaa kirjaimellisesti hääjärjestelyiden keskellä pomppimista.

blogi62

Tällä hetkellä taidan olla hääjärjestelyiden kanssa vielä keskellä kuherruskuukautta; realismi ei ole vielä aivan täysin astunut mukaan kuvioihin, sen sijaan kaikenmoiset mahdollisuudet – tai mahdottomuudet – ovat vallanneet tilaa suunnitelmalistalta. Tässä vaiheessa sitä vielä haaveilee pizzahääkakusta ja donitsitorneista ja heppakyydityksestä, vaikka reilun vuoden aikana ne ehtivätkin kuulemma muuntua juustokakuiksi, lusikkaleiviksi ja Audiksi. Saa nähdä, kuinka pitkälle vuotta uskallan kulkea donitsitornit mielessäni.

Pari äärimmäisen tärkeääkin päätöstä olen ehtinyt jo tehdä. Muun muassa sen, että myönnyin hunnulle (jonka saa tarvittaessa viskattua tanssilattian nurkkaan).

Hei Rinkeli. Tänään pari ylöskirjausta: selvitä, mistä saa viulisteja ja huilisteja luikauttamaan häävalssin sekä suunnittele ja tilaa save the date -kortit.

 

4 thoughts on “Häähömppämuistion ylöskirjaus 1.

  1. Voi miten ihana lukea sun hääjutuistas. Toivottavasti kirjoitat niistä vielä monen monta kertaa! Tästä oikein huokuu se kuinka innoissas kaikesta oot 🙂 Tosin niin olisin varmaa mäkin jos naimisiin olisin menossa. Ja vitsit ootan että nään sua niin päästäis vähän juttelee hääjutuista ja vaihtaa muutenkin kuulumisia!

    Tykkää

  2. Omien häiden suunnittelu ja järkkäily oli kyllä niin superihanaa. Kaiken ei tarvi olla perinteistä, must häiden pitää olla parin näköiset ja oloiset. Donitsit osaan niin hyvin kuvitella teidän häihin ja miksi ei 😊

    Tykkää

      1. Voi ihanat te kaikki! ❤ Ihan totta, niin niiden kuuluukin olla omannäköiset eikä välttämättä kaiken tarvitse mennä just perinteiden mukaisesti. Saa nähdä, mihin päädytään! 🙂 Donitsit olis kyllä niin Rinkeliä. 😀

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s