Vallankumous meneillänsä, hän viereiselle ohimennen totesi.
Ensilumihan suli ennen satamista.
Ja uskotkos, marraskuuta seuraa joulu vuoden verran jäljessä.
Sormi ikkunassa hän jatkoi: katso, askeleita otetaan jo ennen astumista.
Käsillä kävely alkaa olla jalkojen käyttöä suositumpaa.
Sen voi havaita ainoastaan siitä, ettei siihen kiinnitä lainkaan huomiota.
Hän kohensi hattuaan. Toista vilkaisematta sanoi:
tällä lähikaupalla, joka juuri ohi vilahti, niin silläpä oli aivan erikoinen tarjous.
Sai käydä jokainen maksamassa rahaa kauppaan ilman vastineita. Satuin paikalle. Ihmiset olivat silminnähden iloisia.
Niin tottakai, toinen havahtui nyökkäämään. Olen nyt riittävän kaukana kotoa kävelläkseni sinne, joten pysäkkini on tämä. Kiitän teitä vielä matkaseurasta.

Ihminen ei ehkä saisi pelätä sellaisia ajatuksia, jotka synnyttävät pään sisällä väliaikaisen vallankumouksen. Oikeastaan parasta vapautta lienee jatkuva vallankumousten aalto mielessä. Uskallus ajatella uudella ja omalla tavalla.