Oli pakko tulla tekemään pikapäivitys (siis minunhan pitäisi tällä hetkellä olla nokka kiinni kirjassa..) ja kertomaan, mikä tästä päivästä tekee SUPERtorstain – sen lisäksi tietysti, että näen ystävääni illalla ❤

Ensiksi on pakko kehuskella hiukan. Äitini on tänään päivällä ollut tapaamassa presidentti Tarja Halosta. Toivon mukaan esitelmä ja kahvittelu on mennyt hyvin. Ainakin asuvalinta (uusi musta hame ja koru) oli onnistunut, joten eiköhän kaikki muukin ole sujunut suunnitelmien mukaan 😀

(Hehheh)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Aloitin jo kesän lopussa henkisen valmistautumisen syksyn pimeyteen ja talven kylmyyteen. Teimme toimintasuunnitelman ystäväni kanssa, miten aiomme torjua pimeyden aiheuttamaa masennusta ja kylmyydestä sinertäviä sormia: höyryävä teemuki, viltti, leffa + hyvä seura olivat kärkisijoilla listalla. Lisäksi olen jo kerran lähettänyt lukion rehtorille sähköpostia siitä, kuinka useat oppilaat – minä mukaan lukien- valittavat kylmyydestä ja liian alhaisesta sisälämpötilasta (oikeasti toppatakki olisi ollut tunnilla tarpeen!). Tilanne ei viime talvena ainakaan parantunut (vaikka niin luvattiin..), joten kai se on uudellekin rehtorille laitettava viestiä. Onneksi en itse enää lukiolla paljonkaan aikaa vietä!

Kahdet uudet villasukat ovat välttämätön varuste taistelussa talvea vastaan!

Tällä hetkellä lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu pänttääminen, lukeminen ja opiskelu – enemmän tai vähemmän. Ensi perjantaina alkaa koeviikko ja tiedossa on viisi koetta. Ennen se oli paniikki ISOLLA peellä, nyt se on vain väsähtänyt haukotus. Toiset voivat tulkita muutoksen olevan huono juttu, mutta itse pidän sitä ansiona. Minulla on ollut nimittäin tapana stressata itseni kuoleman partaalle koeviikoilla. Joulun jälkeen alkaa ylppäreihin valmistautuminen (silloin minut todella kannattaa kiertää kaukaa :-D) ja keväällä valkolakki päässä (toivottavasti…) oikiskirjojen pänttäys.
Muttamutta ei tarkoitus kuitenkaan ole homehtua koulukirjojen alle kokonaan – vähän vain. Tänään hymyn huulille sai esimerkiksi suunnitelmat tulevista 19-vuotissynttäreistä! Silloin ei muistella banaanikärpästen lisääntymistä tai vektoreita ja skalaarituloa!

Tunnustan, kuva on lavastettu..

Kyllä äidit osaa olla ihan mukaviakin, vaikka toisinaan (ainakin täällä päin) ne tuppaavat nostamaan verenpainetta vaarallisiin lukemiin. Sain ihanan Nanson raidallisen yöpuvun lahjaksi varmaankin siitä, että olen ollut niin ihana tytär (?). Se tulikin tarpeeseen, sillä nykyiset  158 cm kokoiset Minni Hiiri- ja  heppapyjamat ovat todellakin viime vuosisadalta. Olen jotenkin panostanut enemmänkin vaatteisiin, joita käytän ihmisten ilmoilla – kotona kuljen rytkyissä 😀

Nanso – kotimaista tekoa

Huomatkaa kärsimyksen arvoiset kulmakarvat!

Tsemppiä kaikille kaamosmasennuksen kanssa kamppaileville! Itselläni ainakin reipas lenkki ulkona on oiva keino saada mieliala noususuuntaan. 🙂

Ulalaa! Nyt on muurahaisia pöksyissä ja voisi revitellä alla olevan videon tahtiin! Ai miksi? No ensimmäisen lukijan vuoksi tietenkin! Hienoa Anniina, mahtava päätös alkaa seuraamaan elämää suoraan Marssista 😉 Onhan se heti paljon mielekkäämpää kirjoitella, kun tietää, että edes joku saattaa ehkä joskus silloin tällöin käydä vilasemassa kirjoituksia.Tämähän tarkoittaa myös sitä, että mahtava joulukalenteri-ideani siirtyy ideasta toteutukseen, nice!

Porkkanapalan piti kutistua (no hei koska osmoosi), mutta minun porkkanani kyllä oli kasvanut…

Käytiin Ässän kanssa aamupäivästä kuvailemassa huvin vuoksi ulkona. Aika tylsä sää ja kylmä kuin mikä! Asiaan saattoi kyllä vaikuttaa sekin, että keikistelin (lue tärisin) kameran edessä ilman takkia. Nyt jos tulen kipeäksi ja joku kysyy syytä, voin vain tokaista: ”No hei ei siellä kuvauspaikalla Tyra paljon kysellyt haluanko takin vai en.” Muutamia kuvia alla, vaikka blogin syvin tarkoitus (hehheh) ei sinänsä olekaan esitellä omia kuviani ;-D

Paikoillanne, valmiina, nyt! Mitäs sitä turhaan hidastelemaan ja nautiskelemaan…

Eilen oli minun ja poikaystäväni ”kuukausipäivä” (meillä on tapana tehdä jotakin spesiaalia joka 10. päivä). Yhdessä ollaan kuljettu jo puolitoista vuotta ja pitihän sitä jotenkin juhlistaa. Hyppäsin siis Hesan junaan iltapäivällä tarkoituksena tavata Ässä rautatieasemalla ihan niin kuin ensimmäisillä treffeillämme (jos niitä voi treffeiksi kutsua, kun toinen kituu koivet ristissä koko kolmituntisen Avatarin unelmoiden vessasta :D) Ihana äitini oli järjestänyt meille yllätyksen ja ostanut lahjakortit Cafe Esplanadiin (ne salaatit ja leivokset, slurps) sekä pienen jutun meidän yhteiseen tulevaan kotiin. ❤

Salaatissa ihan selvästi talviteema – minimozzarellat muistuttavat lumipalloja.

Salaattiin sai valita kaksi omavalintaista täytettä. Itse otin tonnikalaa ja mozzarellaa + kermaviilikastiketta. Jälkiruoaksi maistoin valkosuklaamacaronia.

Helmikorvakorut Pieces, käsikorut ja hame Lindex

Minä ja Ässä Espan puistossa ❤

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä, uutta blogiani!
Minun unelmastani tuli totta. Nimittäin blogin perustamisesta. Eihän siihen sinänsä mitään estettä ole ollut – enemmänkin omaa uskallusta on puuttunut. Siis onhan se ihan eri asia kirjoitella anonyymisti jossain keskustelupalstoilla! Lisäksi se on taas aivan eri asia saanko mitään aikaiseksi. Keksin usein loistavia ja niitä ”loistavia” ideoita, mutta toteutus jää sen myötä kun innostus laantuu. Voin siis syystäkin olla ylpeä itsestäni (vaikka täytyy myöntää saaneeni hippusen apua…)!
Unelmia pitää olla, vaikka ne eivät aina toteutuisikaan! 😉

Ps. Ihmettelet varmaan blogin ensimmäistä päivitystä ”rrrrrr”. Se oli vasta harjoitusta, mutta jääköön se kuitenkin muistona ensimmäisestä kosketuksestani bloggeriin!

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr