Elämääni mahtuu monia sellaisia hetkiä, joita kuvaa hyvin sinä päivänä kun -ajatus. Sinä päivänä kun -ajatuksen täyttämä hetki on monesti osaltaan ollut kääntämässä elämän kelkkaa uuteen, arvaamattomaankin, suuntaan, usein jonkin oivalluksen kautta. Sinä päivänä kun -ajatus on oikeastaan kai luonteeltaan kuin oivallus; se ei ole päähänpisto, eihän se nimittäin tunnu harkitsemattomalta, vaikka toisaalta se kuitenkin on juuri yksittäiseen hetkeen vahvasti sidottu yhtäkkinen hoksaus.

Sinä päivänä kun -oivallukset ovat lähes poikkeuksetta muutosmyönteisiä. Ja hyvä niin. Niillä kun on tapana helpottaa kummasti elämää. Merkittävimmät muutokset ajattelussani alkavat kasvaa nimenomaan sinä päivänä kun -oivalluksista.

”Sinä päivänä kun ymmärsin, että jokaiselle ihmiselle on annettava mahdollisuus valintaan siitä, pitääkö minusta ihmisenä vai ei, tunsin valtavaa vapautta sisälläni. Vastuu ei ole minulla, vaan itselleen sopivan valinnan tekee toinen. Kai kirjaimellisesti tällä tavoin vihdoin ymmärsin, ettei tehtäväni ole miellyttää muita, vaan tarjota toiselle se, joka oikeasti olen.

Vaikka kinkkupizzassa ei varmasti ole yhtään mitään vikaa ja monelle se on ehdoton suosikki, en vain itse koskaan valitse kinkkuversiota.

Kuitenkin uskon maailmassa olevan juuri sopivasti sellaisia ihmisiä, joiden valinnaksi osun. Vaikka olisin ihan tällainen vain. Olen ehkä virheellisesti ajatellut joskus itseäni kuin muovailuvahana, joka sopeutuu peräjälkeen toisten erimallisiin muotteihin. Tosiasiassa meillä jokaisella kai on omat muotin muotomme ja sovimme yhteen kuin palapelin palat, jos olemme sopiaksemme.

Sen kerran jälkeen, kun ystäväni kahvituokion jälkeen sanoi tuntevansa minun tapaamiseni jälkeen aina innostunutta oloa, aloin vasta tarkemmin pohtia näitä asioita. Varmasti, koska hänen sanansa merkitsivät minulle henkilökohtaisella tasolla niin paljon. Lähimpien ystävien seurassa koen saavani ja pystyväni olla tarjoamatta yhtään mitään sellaista, mitä en todellisuudessa ole. Minulle sellainen tarkoittaa juuri sitä, etten raahaa mukanani miellyttämisentarvetta.”