Jos en minä, niin kuka.

”No sitten mä nappasin paniikissa sen kaikkein epätodennäköisimmän vaihtoehdon vaaterekistä. Yllättävän paljon kirjava kolttu voi tehdä. Mun ajatukset singahtivat lentoon helman lepattaessa tuulessa. Sellainen pieni ajatusmyrsky syntyi siellä pukukopissa mun päässäni.”

Koska enhän halua sanoa vain kiitos ja sulloa elämää takataskuun. Mitä millään teen, jos en tee millään mitään. Esimerkiksi just elämällä. Takataskussahan se yhtä matkaa itseni kanssa vanhentuu ja rypistyy, kun sen päälle jatkuvasti istuu. Kai elämä sellaiseksi on tehty, että se kestää vinguttamista Visaa paremmin. Ihan huoletta voi höylätä edes ja takaisin, käyttää mihin ikinä keksiikään.

Ja parempi käyttääkin. Sillä kaikki erääntyy aikanaan. Oma aika jokaiselle – takataskussa tai ei.

Joten jos en minä, niin tuskin kukaan puolestani. Valitse välillä epätodennäköisimpiä vaihtoehtoja, päätä metsästää puuttuvia olotiloja, ota riskiltä tuntuvia riskittömyyksiä, rohkaistu tekemään toisin tai vinguta elämää kuin viimeistä päivää.