aamiainen · aamu · brunssi · lifestyle · Ruoka · ruokavinkki · ystävät

Salaiset ainesosat ja sinihomejuustoiset taatelit.

Omat vinkkini ruoanlaittoon? Leipomiseen? Salaiset ainesosat?
Kirjaa kauppalistaan.
Ensiksikin. Alustus on tärkeää. Tarpeeksi jauhoja, joo, ettei taikina tartu pöytään kiinni. Mutta sitäkin oleellisempaa on pohjustaa itse syöjää. Mikään muu ei toimi paremmin kuin kevyt urheilusuoritus ja kunnon jäähdyttely ennen ruokailua. Suihkunraikkaana ruokapöytään; ei-välttämättä-tällä-kertaa-niin-onnistunut-tuotos maistuu takuulla aivan uskomattomalta.
Ja toiseksi. Aivan ehdottomasti paras mauste on nälkä. Se sopii sekä trendileivoksiin että perinneruokiinkin. Ehkä ihan vähän paremmin suolaisiin luomuksiin kuin makeisiin. Nälän on oltava sellainen sopivasti mahanpohjassa kurniva, ei missään nimessä totaalista tyhjyyttä kouriva. Leikittelevä, vähän jopa ärsyttävä, mutta ei sietämätön.
Kolmanneksi. Ajoitus. Se on kaiken aa ja oo. Omasta mielestäni lähes poikkeuksetta ruoka kuin ruoka maistuu paljon paremmalta aamulla tai aamupäivällä. Vatsassa ei vielä paina päivän muut sapuskat ja suu on lähes hammastahnanraikas. Kohdesyöjät tietysti vaikuttavat ajoituksen suunnitteluun; toiset kokevat suurimmat makuelämyksensä vasta kello kolmen jälkeen iltapäivällä. On tietysti myös myöhäissyöjiä, joille päivällinen tarkoittaa kello kahtakymmentäyhtä.
Neljättä kikkaa en ole itse oppinut. Luulen, että en ehkä tule koskaan oppimaankaan. Se on mum’s touch. Vaikka lukisi tarkoin reseptistä, seuraisi tunnollisesti kohta kohdalta, lopputulos ei ole koskaan samanlainen kuin äidin ruokapöydässä. Jotain se äiti heittää aina mukaan soppaan. Ripauksen rakkautta, ehkä.
Kun illalla tein jo toista satsia uutta bravuriani, sinihomejuusto-taateleita, innokkaalle syöjälle, luulen niissä maistuneen kuitenkin Elina’s touch hivenen.

Täytetyt taatelit
Taateleita
sinihomejuustoa
Taateleita
cashewpähkinää
hiukan hunajaa

Pesto-Keso-saaristolaisnapit
Saaristolaisnappeja/ruisnappeja
Kesoa
Pestoa
Koristeluun esimerkiksi yrttejä tai kurkkua

Brunssi on siitä kiva juttu, että se yhdistää helposti kaikki kolme vinkkiä. Alustus; hyvin ehtii käydä heittämässä lenkin ennen herkuttelua. Mausteeksi nälkää; todellakin kasvaa aamupäivää odotellessa. Ja ajoitus puoliltapäivin; täydellistä. Itse asiassa eilen brunssilla tyttöjen kanssa toteutui neljäskin kohta; munavoi mun äidin tapaan. Heh ja nam. 
Eikä tietenkään sovi unohtaa seuraa. Rento, rauhallinen ja rakas. Lauantai ei kai voi alkaa paremmin?

Oikeastaan. Jos saisin päättää, jokainen päivä alkaisi rauhallisella brunssilla; vatsa suloisen täynnä sitä jaksaisi porskuttaa pitkänkin päivän erittäin tyytyväisenä ja hymy huulilla. Uskoisin.

Toteutettu yhteistyössä Petran ja Marissan kanssa. Kiitos. ❤

huumori · lifestyle · Ruoka · ruokavinkki

Kovan luokan Cottage Cheese.

Siis syötkö sä koko purkin kerralla.
Täh.
Että koko purkin?
Siis täh – täähän on vain pieni purkki. 
Olen vahvasti sitä mieltä, että mahdollisesti tulevan maitoteknologin tai tuotekehittelijän on syytäkin tuntea suurta intohimoa maitotuotteita kohtaan. Rahka syödään rahkana, raakana purkista ja uudet innovaatiot joutuvat ankaran tarkastelun alle – vastikään vilvoitusjuoma Yuju. Kuitenkin sitäkin suurempi intohimonkohde löytyy muualta kuin jugurttihyllyiltä – läheltä juustoja. Kovan luokan kesoilija. Raejuustojen rakastaja, ehdoton Keso-hullu. Minä meinaa. 
Aika monta tarinaa löytyisi Kesosta. Kuinka se yllätti lomamatkalla espanjalaisella versiollaan, pelasti ne monet 12 minuutin evästauot töissä sukkelalla syötävyydellään ja saa veden herahtamaan kielelle edelleen aina uuden purkin korkatessani. Monta vuotta on yhdessä jaettu arkipäivät ja koostumus on vain parantunut ajan saatossa; harvoin vanhan purkin pohjalla näkee enää kesomaitiaista eli suhteellisen tasakoosteisesta kahteen eri faasiin erottautunutta komponenttia, heh. Oli rakkaus tässä taannoin niinkin syvää, että oli aivan pakko jo hivenen jarrutella – ja rajata päivittäinen Keso-annos yhteen, aamupuuron päälle. 
Ai? Hullua huuhaapuhetta? Ei takuulla. Kokeile vaikka. 
Aste yksi: helppo eli Marja-Keso. 
Marjasekoitusta, pakasteesta. Kesä-Keso tuoreilla marjoilla on asia erikseen.
-Huomioitavaa: Riittävä sulatus, jotta saadaan mehukas kokonaisuus. Ei kuitenkaan kuumaksi tai edes kovin lämpimäksi asti. Tarvittaessa marjojen jäähdyttäminen. Keso syödään aina kylmänä. 
Aste kaksi: raikas eli Ananas-Kookos-Keso
Ananasta pilkottuna ja vapaavalintaista kookosjuomaa tai -maitoa. Erityisen täyteläistä tapausta tavoiteltaessa voi kokeilla jopa pienen lorauksen kookoskermaa.
-Huomioitavaa: Tuore ananas hedelmäosastolta. Ehdottomasti.
Aste kolme: jouluinen eli Riisipuuro-Keso
Kanelia sopivan suuri tujaus ja manteli tietysti sekaan. Usein ja suuria annoksia syödessä kannattaa käyttää ceyloninkanelia kumariinin vuoksi. Aattona sitten tavallisella joulukanelilla, heh.
-Huomioitavaa: kylmän riisipuuroefektin aikaansaamiseksi on tärkeää käyttää vasta-avattua Kesoa, jolloin täyteläisyys- ja tönkköyskerroin on suurin. 
Aste neljä: herkutteluun eli Hillo-Keso
Tiedättekö tunteen, kun on pakko saada suklaata? Minulle iskee toisinaan tunne, että on pakko saada mansikkahillolla terästettyä Kesoa. Herkkua.
-Huomioitavaa: tarkoitus on syödä Kesoa hillolla, ei hilloa Kesolla. Maltillinen hillolisäys, jotta Keso pääsee oikeuksiinsa. Riittävästi, mutta kohtuudella siis.
Aste viisi: Pro-kesoilijalle eli Banaanilettu-Keso
Edistynyt kesoilija näkee vaivaa makuelämyksen eteen. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on hyvä varata Banaanilettu-Keson valmistukseen muutama päivä.
-Huomioitavaa: Letut on hyvä paistaa jo edellispäivänä ja antaa niiden muhia jääkaapissa vähintään yön yli. Ja ihan sika kypsiä banskuja lettutaikinaan. 
Suolaisen nälkäinen pyöräyttää Pesto-Kesoa ja yksinkertaisesta pitävä lappaa Plain-Kesoa. Yllytyshullu vetäisee ison purkin kolmella ruokalusikallisella. Vain mielikuvitus on rajana.
Tänään ruokalistalla. Kesoa.