aitous · ajatuksia · itsensä kuuntelu · itsetutkiskelu · oma elämä · oma hyvinvointi · pienet hetket

Herkkä.

Kevät tekee sen aina. Saa minut aina hetkittäin ympärivuorokautiseen hurmioon.
”Että enkö ole aidosti ja oikeasti onnellinen, kun en aina pysty ilman apuja hymyilemään. Eivätkö henkiset voimavarani ole tarpeeksi vahvat tai itsenäiset. Ovatko omat, sisäiset onnellisuuden varastoni kuitenkin liian vajaita. Voiko tosiaan olla niin, ettei minulla ole kapasiteettia olla ihan vain omillani onnellinen. Sellaista kaikkea ehdin jo epäillä.
Kun aurinko saa minut kertakaikkisesti huumaan, mutta pilvet melkein kuin masentumaan.
Hetki kesti tajuta, kuinka vaikutusaltis olen. Sillä tarkoitetaan tässä kai vain herkkää. Ihmiset ympärilläni vaikuttavat minuun vahvasti, mutta sen lisäksi myös kaikki muu: se, millaiselta huoneen seinät tänään tuntuvat; se, kuinka puut ulkona tänään huojuvat; se, kuinka kuuluvasti linnut tänäaamuna ikkunan takana lirkuttavat.
Eikä se ole heikkoutta, epäaitoutta tai mitään muutakaan pahaa, että kokonaisvaltainen olo rakentuu niin vahvasti ulkoisten seikkojen vaikutuksesta. Kaikkein vähiten se on negatiivisuutta tai pessimistisyyttä elämää kohtaan. Siis se, että pilvinen päivä saa ajoittain koko elämän näyttämään harmaammalta. 
Hyvin riisuttuna ajatuksena se on oikeastaan äärimmäistä hetkessä elämistä. Vieläpä rohkeutta kohdata jokainen päivä sellaisena kuin se omassa todellisuudessa juuri sinä hetkenä näyttäytyy.”       

4 vastausta artikkeliin “Herkkä.

  1. Eikä, mäkin oon miettinyt tätä monta kertaa! Ja oon ajatellut että se on jotain ihmeellistä heikkoutta tai ailahtelevaisuutta, että miten mun onnellisuus voi oikeasti olla riippuvainen säästä (ja vielä masentavampi ajatus: Suomen sää on hyvin masentava hyvin ison osan vuodesta, siispä….).

    Mutta sitähän se taitaa olla, äärimmäistä hetkessä elämistä. Kiitos taas Elina!

    Tykkää

  2. Jälleen loistava kirjoitus ja osuva ajatus! Mä oon aivan samanlainen ton sään suhteen, että se vaikuttaa mielialaan kyllä valtavan paljon. Ja voi sitä väsymyksen määrää pimeimpinä kuukausina, mutta nyt alkaa olee jo pirteämpi kun koko ajan tulee valosampaa. Ja kun sataa vettä niin musta tulee tosi laiska. Töissä saan seistä tarpeeks sateessa niin vapaa-ajalla sadepäivänä tekee mieli vaa käpertyä viltin alle. Että et tosiaan olen yksin tämän asian kanssa! 🙂 Terkuin Mia

    Tykkää

  3. Niinpä, sää ja moni muu ympäristön asia vaikuttaa omaan olotilaan todella vahvasti. Heh, kiva, etten ole ainoa, joka on joskus miettinyt omaa ailahtelevuutta. :'D Ja kiitos sun kommentista! 🙂

    Tykkää

  4. Heh, ihana, sateella iskevä laiskuus. 😀 Mutta juu, sää on tosiaan yksi noista itseä ympäröivistä asioista, joka vaikuttaa hirveän voimakkaasti omaan oloon.
    Niin kiva kuulla, että sullakin on samoja mietteitä! 🙂

    Tykkää

Jätä kommentti Anonyymi Peruuta vastaus