Hitsi, minä täällä vielä arvon lähteäkö ”etkoille” Ässän kaverille vai lusmuta kotona katsoen Putousta siihen asti kunnes lähden noutamaan tyttöjä töistä. Putouksen finaali houkuttaisi, mutta vaarana silloin on todellakin se, että väsähdän, enkä pääse siitä sohvalta enää ylös. Yhyy, Elina elämä on täynnä valintoja. Olisikohan nuo kaksi vaihtoehtoa mahdollisuus yhdistää: etkot telkkarin ääressä?

Ai, kumpaa sketsihahmoa äänestä(isi)n? Vaalisalaisuus. Noei, en vaan todellakaan osaa päättää (miten niin olen huono tekemään valintoja!?). Molemmat ovat huikaisevan hyviä! Ehkä kuitenkin soisin voiton välillä muullekin kuin Aku Hirviniemelle – niin hauska kuin tuo kaksimielinen pappi onkaan. Itsehän en oikeastaan seuraa mitään televisiosarjaa tai katso ylipäätään teeveetä paljon. Yleensä sivusilmällä iltaisin mutustaessani iltapalaa. Putous tekee kuitenkin poikkeuksen ja siitä yksinkertaisesta syystä, että se saa minut hymyilemään, nauramaan ääneen. Joten ei se töllöttäminen ihan hukkaan voi mennä – vatsalihakset kehittyvät;)

Listattiin ylös kivoja sisustusideoita/kalusteita, jotka olisi kivoja omassakin asunnossa:
– Ledvalot (esimerkiksi sängyn päätyyn tai hyllyihin – samaan tapaan kuin hotelli-postauksessani)
– Kapeahko, korkea ruokapöytä + baarijakkarat (näen jo sieluni silmin, kun siemailen jakkaralla istuen sitä viiniä:D)
– Läpikuultavat, kevyeet verhot sängyn edessä (etenkin, jos asunnossa on alkovi)
– Ns. pöytälevy sängyn päälle (tositosi vaikea selittää, mutta toivottavasti tajuatte)
– Palapeilit
– Valkoinen peilipöytä (unelmani since 10 v. :D)
– Kaunis, katseenkestävä vaaterekki, joka samalla siis toimisi sisustuselementtinä

Ja lisäksi listasin hankittavaksi:
– Dekantteri
– Minipaistinpannu

Sallikaa minun nauraa…

(Lämmittelyksi hiukan kuntopyörää)

Kyykky (tangon kanssa): 3×15, eilen tein 10 kilolla.
Jalkaprässi: 3×15, eilen 50 kg.
Penkkipunnerrus (käsipainoilla): 3×10, eilen oli ne 5 kg painot:D
Hauis (käsipainoilla): 3×10, se 5kg.
Vatsalihakset (osa kiertoja): 3×25 (en jaksanu ihan kaikkia, kun edellisestä päivästä oli vatsalihakset pikkuisen hellänä)
Selkälihakset: 3x 25, 5kg lisäpaino

Ohjelmaan kuuluu vielä, mutta en tehnyt eilen:
Maastaveto: 3×10
Talja: 3×15
Käsipainot sivuille: 3×15

Uusi viikko on hyvä aloittaa terveenä. Hyvä juttu antibioottikuurissa on ollut, että lääkkeet tehosivat pikavauhtia, mutta huonona puolena niiden tuoma väsymys ja löysä olo. No mutta en antanut sen häiritä itseäni, vaan vetäisin lenkkitossut jalkaan aamupäivällä (toisille klo 9 on aamu, mulle aamupäivä:D) ja painelin kinosten keskelle. Kyllä huomasi, miten kroppa ja ennen kaikkea mieli olivat kaivanneet liikuntaa. Viiden päivän tauko on tuntunut vähintäänkin kuukaudelta!

Ei vitsi, olen kuluttanut nyt viikonloppuna ison osan ajasta koneella istuen ja selaillen eri blogien vanhojen tanssi -postauksia. Rakastan niin sitä pukuloistoa! Hiukan haikea olo, kun ajattelee, miten nopeasti aika on vierähtänyt. Omista vanhoistani on jo kaksi vuotta! Muistan vieläkin sen jännityksen:D Sekä erityisesti sen huonosti nukutun yön, kun makasin liikahtamatta sängyssä ja varoin sotkemasta juhlakampaustani heh. Noina kahtena päivänä tunsin itseni todellakin prinsessaksi:)

Hyviä uutisia muuten: kiitos antibioottikuurin olen jo melkein terveiden kirjoissa, jei!:) Hiukan valoa siis lumituiskun keskelle. Täällä ainakin pyryttää lunta ihan kiitettävästi. Huomenissa pääsee taas lenkille viiden päivän tauon jälkeen. Alkaa juoksujalkaa jo vipattaa;) Tänään en vielä uskaltanut lähteä, sillä niin paljon on flunssien jälkitaudeista keuhkottu. Lisäksi antibiootit vetävät olon hiukan veteläksi.

Teen näin julkisesti myös lupauksen, että huomenna tartun taas koulukirjoihin ja jatkan YO-urakkaa. Penkkareiden ja sairastelun vuoksi opiskelu kun on ollut hiukan tauolla;D

Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tiistaina vissiinkin on virallinen laskiaistiistai, mutta kai sitä nyt viikonloppuna voi jo pullia syödä! Itse liputan mansikkahillon puolesta:)

xx ET

Viikonloppuja!
Penkkarit oli ja meni, mutta hauskaa oli! Eikä nuhainen nenä tai kipeä kurkku laimentanut ainakaan minun tunnelmaani. Edellisessä postauksessa kuvasinkin jo hiukan perjantaiaamun tunnelmia: en malttanut yöllä nukkua ja pomppasin ylös jo viiden aikoihin:D Se on jopa minun kaltaiselleni aamuvirkulle aika hieno suoritus!

Huristelin sitten Rosalle seitsemäksi. Rosan sijaan oven tuli avaamaan Sherlock, ja täytyy kyllä sanoa, että olin ihan äimänkäkenä: niin vaikuttava oli yhdennäköisyys Robert Downeyn esittämän Holmesin kanssa. Ystäväni oli siis todella herännyt aikaisin maskeeraamaan itseään:D Hiukan epäilytti, miten minusta saadaan yhtä komea kuin Jude Law. Olen kuitenkin tällainen aika naisellinen tapaus heh. Sänkisienet ja kulmakynät otettiin käyttöön ja kyllä jotain yhdennäköisyyttä oli havaittavissa, vai mitä olette mieltä?:)

Lopputulos siis tässä…

…no ei, vitsivitsi. Olisin ehkä hiukan pelästynyt, jos peilikuva olisi noin miehekkäältä näyttänyt:P

Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin näiden jälkimmäisten kuvien Watson näyttää hieman pienipäiseltä rusinapäältä:D

Äiti muuten pelästyi, kun tulin päivällä lukiolta kotiin. Ei meinannut päästää sisälle haha. Kuulemma Rosan äitikin oli ihmetellyt, kuka karski karvakäsi nyt tulee iskemään häntä, kun Rosa oli törmännyt äitiinsä kotipihallaan:D



”Ai mitä, onks tämä pommacia??”

Penkkaripäivä alkoi perinteisesti rehtorin kyyditsemisellä lukiolle. Viime vuosina rehtori on kuskattu esimerkiksi traktorin kauhassa ja moottoripyörällä, viime vuonna hulppeasti helikopterilla. Tänä vuonna uusi reksi tuotiin koululle juhlallisesti mopoautolla (kuulemma, itse istuin sisällä, sillä pelkäsin vilustuvani lisää:D).

Sitten aamu jatkui abien aamupalalla ja vatsalihaksia koettelevalla abishowlla. Mielestäni show oli hauska ja sai ainakin minut nauramaan. Vaikkakin täytyy myöntää, että viime vuonna ysikakkosten abishow oli ehkä vielä parempi. Päätettiin jo aiemmin, ettei Rospan kanssa lähdetä tänä vuonna rekan lavoille palelemaan. Jotenkin se ja abiristeily ovat sellaisia kerran elämässä -juttuja.



Abishown juontajat

Nelivuotiset

Kristakin tuli käväisemään lukiolla (=nauramaan meille), vaikka sai valkolakin päähän jo syksyllä.

No niin, klo on 5.44 ja olen juuri suuntaamassa suihkuun:) Nousin ylös jo puoli kuuden aikoihin, kun uni ei vaan enää maittanut (no ei takuulla jänskätä!). Puoli seitsemäksi olisi tarkoitus suunnata Rosalle viiksien tekoon ja ottamaan rooli haltuun;D

Päiväni Watsonina (tai Jude Lawna) alkakoon!! Toivottavasti Sherlock on päässyt sängystä ylös yhtä aikaisin kuin minä…

Viime vuoden penkkareissa meillä oli vankikarkuriteema. Tänä vuonna porukasta on jäljellä enää Rosa ja minä, Sherlock ja Watson.

Toivotan jokaiselle abille riehakasta ja ennen kaikkea onnistunutta penkkaripäivää! Ja kaikille kakkosille tietysti ikimuistoisia vanhojen tansseja!:)

Täällä puolen ruutua yritetään myös pitää lippu suurennuslasi korkealla flunssasta huolimatta:)

xx ET

Voi pojat, tästäkö se taas alkaa? Nimittäin flunssa. Täällä olen kököttänyt neljän seinän sisällä koko päivän (lukuun ottamatta sitä lääkärikäyntiä) kaulaliinaan kääriytyneenä ja kurkkupastillit kourassa. Ja peukut pystyssä. Huominen penkkaripäivä menee niin totaalisesti pieleen, jos joudun kuumetokkuraisena ja nenä vuotaen lähtemään juhlimaan (eihän ne viiksetkään pysy paikoilla) 😦 Tosin taisin mennä lupaamaan, että ilmestyn aamulla Rosan kotiovelle klo 6.30 vaikka pää kainalossa…hups.

Arvatenkin olen jo kuolemassa tylsyyteen. Siispä ajattelin keksiä jotakin järkevää tekemistä ja tässäpä nyt tulisi näitä viime viikkojen hankintoja.

Ihan näin ohimennen mainitakseni: kuvat eivät todellakaan tee oikeutta vaatteille. Päällä ne ovat kerrassaan ihania, kuvissa ne näyttävät lähinnä tylsiltä räteiltä:D

Eilen illalla, kun vihdoin kerkesin näkemään Ässää, sain kimpun vaaleanpunaisia kukkia ja kortin. Oltiin kyllä sovittu, ettei hankita ystävänpäivänä mitään lahjoja. No joo, ostin minäkin sellaisen ihan pienen…