”En tiedä muistatko tai tajuatko itse aina sitä, mutta ainakin kaikki sun ympärillä sen huomaa.”

Jos mä sen kymmenen sekunnin ajan olen ollut jonkun mielessä, käväissyt ihan nopsasti vain. Niin tiedättekös, se tekee mut onnesta ymmyrkäiseksi. Mun mielestä elämästä muutamien sekuntien – minuuttien, tuntien tai päivän – ottaminen ei ole itsestäänselvyys, puhumattakaan niiden omistamisesta mulle. Ei tarvitse unohtaa ottaa niitä, vaan voi vain päättää olla antamatta. Senpä vuoksi juuri jokainen viiden näppäilyn onnea on mulle äärettömän latautunut sana täynnä merkitystä.

Joku on joskus sanonut, että kaikki pitää rakentaa itsestä alkaen – tarkoittaen kai esimerkiksi onnea ja rakkautta. Mä en tiedä, miten täysin uskon siihen.

Kun sain lahjaksi varta vasten mulle valmistetun syntymäpäiväaterian, kirjan sellaisista ajatuksista kuin ”elämä ei ole sellaista kuin joka aamu kuvittelit, vaan elämä on sellaista, jota et yhtenäkään aamuna osannut kuvitella”, kutsun viettämään yhteistä aikaa joulukonserttiin ja pehmoisimman kaulahuivin saatesanoilla ”lempeälle ja lämpimälle Elinalle jotain lempeää ja lämmintä”, en voinut olla ihmettelemättä, olenko sitten oikeasti elänyt elämää ja tehnyt asioita jollakin tapaa oikein. Sillä en. En todellakaan tajua sitä, mitä ystäväni mukaan toiset ympärilläni.

Maailmassa on niin suuria asioita, jotka lisäksi ovat käsittämättömän hienoja, että väkisinkin tunnen itseni mitättömäksi. Ja vaikka en sitä vähättelynä tarkoittaisikaan, niin pieni olo siltikin on kaiken valtavan keskellä. Semmoisena pienenä ihmisenä sitä helposti kokee myös yksinäisyyttä – siis, mun elämäni monista tärkeistä ihmisistä huolimattakin. Joskus yksinäisyys kalvaa keskellä väentungostakin. Silloin syy yksinäisyyteen on pohdinnat oman itseni riittävyydestä.

Pienestä tytöstä asti maailman suuruuden tuskaan on kuitenkin helpottanut ajatus pienimmänkin omasta paikasta. Nyt näin 24-vuotiaana tuntuu helpottavaltakin kokea, että mun elämää todellakin ympäröi upeimmat ihmiset mitä kuvitella saattaa ja että mulla on tosi hyvä olla omalla paikallani.